Olenko minä terapian tarpeessa?

Ennen kuin aloittaa terapian kannattaa miettiä onko valmis siihen. Kotivinkin mielitreenin kysymyksillä arvioin tänään omaa terapiantarvettani juuri tällä hetkellä. Olen siis jo kerran käynyt ahdistuksen ja masennuksen vuoksi terapiassa kolmen vuoden ajan. Silloin siitä oli paljon hyötyä minulle, vaikken erityisen sairas olekaan. Terapiaan päästäkseen ei tarvitse ollakaan erityisen sairas, sillä liian huonokuntoisille terapia on usein liian raskasta ja vaikeaa.

Itse en tällä hetkellä koe olevani terapian tarpeessa. Eikä kukaan muukaan ole suositellut minulle terapiaan menoa. Uskoisin kuitenkin, että voisin hyötyä, jos kävisin aina välillä ammattilaisen kanssa keskustelemassa, vaikka ihan niitä näitä. Tämä tietenkin omalla kustannuksella.

Tällä hetkellä minusta tuntuu etten viitsisi käydä joka viikko terapiassa. Ehkä joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa olisi hyvä määrä. Tämä määrä ei täytä terapian kriteereitä.

Minä joudun aina muutenkin jo katsomaan omaa toimintaani kriittisesti, koska minua usein arvostellaan. Joudun usein huomaamaan, että en ollutkaan oikeassa ja että minäkin olen vain erehtyväinen ihminen. En ole sokea omalle epätäydellisyydelleni.

En toivoisi saavani terapeutilta valmiita vastauksia. Pystyn ajattelemaan itsekin ja tiedän muutoksien tapahtuvan hitaasti.

Jaksaisin kyllä hyvin pohtia terapeutin kanssa asioitani. Mutta ehkä tällä hetkellä mieluummin, vaikka opiskelisin esim. positiivista psykologiaa. Tällä hetkellä on tosin mahdollista opiskella vain kaikkea ilmaista. Ja tietty minulla on onneksi tämä blogi, joka on vähän niin kuin terapiaa itselleni ja samalla voin herätellä lukijoissani erilaisia ajatuksia ja tunteita. Tykkään tästä.

Oletko sinä miettinyt terapian aloittamista?

Nähdään!

-Sanna-

 

Kuva on Pixabaysta!