Kuukausi on vaihtunut ja ollaankin jo huhtikuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuopus pääsi tänään muuttamaan omaan yksiöönsä ja minä jäin yksin tänne. Tai enhän minä yksin ole, kun on omaa lapsuudenperhettäni lähellä. Ja jotenkin on kiva, kun minullakin on nyt heti uusi asunto. On ehkä helpompi olla, kun ei tarvitse olla yksin siinä isossa asunnossa kauhean tavaramäärän kanssa. Kyllä se vaan helpottaa oloa, kun tavaramäärä vähenee.

Vielä on vähän hommia jäljellä, mutta minullahan on huomenna hyvin aikaa viimeistellä tyhjennyshomma ja tehdä pikasiivous entisessä asunnossa. Sitten luovutan avaimet pois ja alan keskittyä nykyiseen asuntooni. Sielläkin on vielä hommaa. Varastossa on huomenna ihan liikaa tavaraa ja sen takia jatkankin kirpputorilla myymistä mielelläni. Toukokuun lomallani ehdin varmastikin hyvin järjestellä varaston paremmin ja tehdä paljon muutakin tavaramäärän hallitsemiseksi. Mitä muutakaan tekisi, kun ei pääse mihinkään kuitenkaan.

Mutta siis nyt kun pesä on tyhjä pitää minun opetella elämään yksinäni. Tänään kävin kaupassa ja oli jotenkin outoa ostaa vain itselle ruokaa. Selvisin useamman päivän ostoksista pelkällä ostoskorilla. Ihmeellistä. Ja on kyllä hiljaista ja outoa, kun ei tarvitse huomioida muita. Kyllä minä opin tämän homman!

Nähdään!

-Sanna-