Minun tilanteeni on tänään ihan sama kuin eilenkin. Ehkä olen kuitenkin ollut vähemmän ahdistunut. Olen ollut läheisiini yhteydessä ja jakanut tilannetta heidän kanssaan sen verran kuin kukin sitä haluaa jakaa. Ja olen iloinen, että positiivisen testituloksen tähän mennessä saaneet ovat sairastaneet toistaiseksi lievästi.

Päivän tapahtumia olivat, kun sain puhelun esimieheltä. Lähetin hänelle rokotustodistukseni, jotta pääsen ensi viikolla ainakin sen asian puolesta töihin. Kerroin tilanteestani ja hän antoi ohjeeksi mennä viralliseen testiin, jos tulee oireita. Eli siis juuri niin kuin ajattelinkin. Ja tosiaan keskiviikkoon on vielä pitkä aika. Ei ole vielä aika miettiä minun altistumistani. Ja keskiviikkona juuri on 10 pv kulunut altistumisesta. Ja siis en ole ollut kenenkään kanssa tekemisissä sen sunnuntaisen 10 min altistumisen jälkeen.

Toinen tapahtuma oli, kun sain Prismaan tekemäni ruokatilauksen ovelleni. Laitoin oveen lapun, että jättää tuotteet oven taakse ja soittaa ovikelloa ja ottaa turvavälin niin avaan oven. Ja laitoin maskinkin naamalle. Nyt minulla on ruokaa jääkaapissa vähäksi aikaa. Pysyy verensokeri normaalina.

Ja niin olinhan ulkoilemassa. Nautin tänään enemmän siitäkin, kun ei satanut räntää. Ihailin kaunista luontoa ja toivoin, että huomennakin pääsen luontoa ihailemaan. Tai toki voin omalta parvekkeeltakin ihailla huurteisia puita jne. Jos siis huomenna tilanteeni muuttuu.

Olisihan tämä loman loppu voinut olla toisenlainen, mutta en nyt voi tälle tilanteelle mitään. Välitän toisista ihmisistä ja tunnen vastuuni. Ihan on järjellä ja sydämellä tehty tämä päätös omaehtoisesta karanteenista.

Hyvää yötä ja nähdään!

-Sanna-