” Sanotaan, että aika muuttaa asioita. Mutta oikeasti niitä täytyy muuttaa itse. ” Andy Warhol

Joskus sitä itsekin haluaisi uskoa siihen, että aika muuttaa asioita. Joskus näin voi ollakin, mutta useimmiten pitää itse tehdä jotakin sen eteen, että asiat muuttuvat.

Itse voi vaikuttaa moneen asiaan elämässään. Mutta ei kylläkään kaikkiin. Toiset syntyvät hyväosaisiksi ja toiset huono-osaisiksi. Itse olen jotain tuolta väliltä. Lähtökohdat eivät olleet huonot, mutta eivät niin hyvät kuin joillakin toisilla.

Olen tehnyt elämässäni paljon asioita oikein, mutta väsynyt välillä elämään aina sitä samaa yksinhuoltajaelämää. Jos siihen haluaa muutosta, vaatii se rahaa. Ja mistäpä muualta sitä rahaa olisi saanutkaan kuin luottoyhtiöiltä. Siis minun tilanteessani, kun on vakituinen työ hoitoalalla. Sitä tuli sitten elettyä hieman aiempaa leveämmin.

Tällä hetkellä en ole enää yksinhuoltaja. Lapset ovat aikuisia. On aika maksaa nuo velat pois. Aikaa se tulee viemään, mutta omalla toiminnallani voin nopeuttaa velkojen lyhenemistä. Elää säästeliästä elämää. Ehkä joskus jotain säästöönkin jää. Aikaa on vielä. Ja minulle ei ole tärkeätä se, että voisin joskus 70 vuotiaana sitten kuluttaa, kun ensin kituuttelen sinne asti. Kuka edes tietää varmaksi, että on elossa 70-vuotiaana. Ja luulisi, että 70 vuotiaan elämä olisi hyvää ilman kulutusjuhlaakin. Silloin on hyvä elää juurikin sitä hidasta elämää ja kotoilla niin pitkään kuin vain pystyy. Ja siis minä väitän työni puolesta jopa tietäväni jotain yli 70-vuotiaiden ihmisten elämästä. Kaikki eivät tuolloin esim. matkustele, vaikka rahaa saattaisi ollakin säästössä.

Tällaisia ajatuksia tänään, kun olen kuunnellut Julia Thurenin  Kaikki rahasta kirjaa. Julialla on ainakin selkeä ymmärrys sitä kohtaan, että kaikissa elämäntilanteissa kaikkien ei ole mahdollista saada säästöön 10 000 eur vuodessa. Arvostan, että riittää ymmärrystä huono-osaisuudelle. Kiitos tästä kirjasta.

Nähdään!

-Sanna-