Tarkoituksena oli kertoa uintileiristä Torremolinoksessa, ja että siellä meni hyvin ja kivasti. Nyt mä kerronkin kuinka se loppui kuin kananlento. Saldona esim. viidet treenit, silmätulehdus ja keuhkokuume.

Homma lähti mun osalta hyvin käyntiin ja pari ekaa päivää treenasin ihan normaalisti. Normi leiripäivänä meillä on kahdet uintitreenit ja yksi kuivatreeni joko aamu- tai iltatreenin yhteydessä. Treenien välissä syödään ja nukutaan päikkärit. Päivät ovat keskenään aika samanlaisia ja rankkoja.

Lauantaiaamuna heräsin ja vasen silmäni oli turvonnut melkein umpeen (tästä ei ole julkaisukelpoista kuvaa :D). Silmään oli edellisenä iltana mennyt roska, joka oli aiheuttanut tulehduksen ja turvotuksen. Aamutreeni jäi väliin ja sain säädettyä lääkärin tekemään käynnin hotellille. Silmässä oli tulehdus, joka helpotti nopeasti lääketippojen avulla. Illalla en kuitenkaan päässyt vielä altaaseen, vaan kävin tunnin verran juoksemassa ja siihen päälle tunnin salitreeni. Sunnuntaina pääsin jo muiden kanssa altaaseen. Vaikka tällaisiin takapakkeihin ei voi itse vaikuttaa, on aina harmittavaa jäädä pois altaasta. Ei ruoki kenenkään motivaatiota, kun yksi tekee muuta muiden vetäessä täysiä altaassa.

Maanantaina meillä oli vapaapäivä ja aamulla jo mun kurkku tuntui kipeältä. Ajattelin, että antaa olla vaan ja kyllä se varmaan helpottaa, kun ei ole treenipäivä. Lähdimme porukalla Malagaan ja päivän agendana oli saada kivat kestolakat kynsiin. Me löydettiin i-ha-na kynsistudio, jossa saatiin pari tuntia kulumaan (tänne palataan vielä varmasti). Siellä olisi ollut valikoimassa vaikka mitä ihania hemmottelujuttuja ja olisi varmasti saanut kulumaan pidemmänkin ajan. Mun olo huononi pikkuhiljaa ja tunsin, kun kuume alkoi nousta. Kävimme Malagassa vielä syömässä lounasta ja palasimme hotellille. Muut lähtivät vielä rannalle, mutta mä jäin huoneeseen lepäämään. Hyvä niin, koska kuumetta oli myöhemmin samana iltana jo 38.9 astetta. Tässä vaiheessa ei käynyt mielessäkään, että kyseessä olisi keuhkokuume. Tarkoituksena oli päästä vielä uimaan, kunhan kuume laskee. Ei laskenut. Sinnittelin pari viimeistä päivää leiristä ja menin samantien Suomessa lentokentältä lääkäriin. Tuomio oli keuhkokuume, jonka ehdoilla mennään luultavasti seuraavat pari viikkoa. Auts.

Näin siis täällä! Ei mennyt ihan tuubiin tällä kertaa ja samalla pistettiin uusiksi myös tulevien viikkojen suunnitelmat. Mä hypin jo seinille nyt kun antibiootit tehoaa ja olo paranee, mutta ei ole vielä lupa liikkua.Viikon kuluttua olisi ollut tiedossa parin päivän pyrähdys Lontooseen siskon kanssa, mutta se jää nyt väliin. Treeneihinkään ei ole asiaa muutamaan viikkoon. Ajattelin ottaa tehtävälistalle Napoli-sarjan toisen (ehkä kolmannenkin) kirjan ja sämpylöyden leipomisen. Miten sä kulutat aikaa kipeänä?

Kivaa viikkoa,

Sanna