Mun tämän syksyn juttu on ehdottomasti ollut ulkoilu. Kuten mua Instagramissa seuranneet tietääkin, mä vietän usein aamuisin aikaa ulkona. Olen mennyt ulos lähes joka aamu tai vähintäänkin kävellyt kiertoreittiä töihin. Voin kertoa, että vaikutuksen huomaa heti. Mieli on virkeä kun saa keuhkot täyteen raitista ilmaa. Muutaman vuoden uimahalli-ilmaa 8 tuntia päivässä hengittäneelle tää oli ihan uus oivallus. Uskallan kuitenkin väittää, ettei päivittäinen ulkoilu ole monelle itsestäänselvyys.

Uusi rutiini käyttöön

Ulkoilu on mulle uusi rutiini, josta haluan pitää tiukkaan kiinni. En siis aikaisemminkaan ole ollut mikään sohvaperuna, mutta silti pysytellyt enemmän sisätiloissa. Tähän mennessä mukavuudenhalu ei ole päässyt hämäämään ja olen repinyt itseni ulos sateisellakin säällä. En kuitenkaan ole asettanut itselleni mitään paineita liittyen tähän. Ei ole mitään väliä, kauan olen ulkona, mutta pienen happihyppelyn vaadin (suon) itseltäni. Välillä käyn kiertämässä korttelin ympäri, mutta toisinaan ulkoilu venähtää tunninmittaiseksi. Kertaakaan kotiin tullessani en ole ajatellut, että menipä aikaa hukkaan. Mun mielestä tärkeää on edetä posin kautta ja muistaa tekeväni itselleni hyvää. Pakkopullaa syömällä ei jaksa pitkälle.

Hassulla tavalla olen jopa alkanut nauttimaan eniten juuri niistä sateisista ja ällöttävistä keleistä (olen löytänyt sisäisen masokistini). Ulos mennessä laitan päälle selviytymismoodin ja vallitsevasta säätilasta tulee yhtä tärkeää kuin vuosi sitten tipahtaneesta viisisenttisestä. Yritän muistaa nää sanat vielä marraskuun pimeydessä ja loskassa. Ehkä palaan lukemaan tämän tekstin.

Onko sulla tapana ulkoilla ja kuinka paljon? Nää on mun mielestä kiinnostavia juttuja, koska tänäpäivänä on niin helppo unohtua koko päiväksi sisälle. Kerro mulle!

Kivaa päivää 🙂

Sanna