Ajantasalle Pilvilinnasta

Heipä vain hei. Bongasin yksi aamu sisustuslehtiä selaillessa tällaisen nettisivuston http://royaldesign.fi/, siellä tulikin lorvittua tovi jos toinenkin. Mietin, että miksi en tiennyt tästä aikasemmin?!? Jo pelkkä tuotemerkkien valikoima on ihan älytön! HUH. Olen tietysti alusta alkaen mietiskellyt paljon Pilvilinnaan tulevia sisustusjuttuja, mutta nyt olen entistä enemmän intoontunut niitä suunnittelemaan. Tällä hetkellä kuumeisesti pohdin, mihin haluaisimme panostaa rahallisesti enemmän ja mitä hankitaan pienellä budjetilla. Mitä hankitaan heti, mitä myöhemmin. Eihän tässä enään kauan ole siihen, kun niitä ratkaisuja pitää oikeasti tehdä.

Viimeisimmän kunnon raksapäivityksen jälkeen on taas tapahtunut paljon kaikkea. Ensinnäkin lattian betonivalu, sen hoitivat kuuleman mukaan Jämsän parhaat betonimiehet. Ja moitteetontahan heidän työnjälki olikin. Autotallin lattiaan hierrettiin vielä master top-pinnoite, joka on aivan ykkösvaihtoehto tuollaisiin tiloihin, koska se on käytännössä täysin naarmuuntumaton lattiapintamateriaali. Täytyy laittaa siitä myöhemmin vielä kuvaa, tällä hetkellä autotalli on hyödynnettynä rakennustarvikkeiden varastotilana, joten siellä ei paljon ole lattiaa näkyvillä kuvattavaksi. Betonivalu kuivui kävelyn kestäväksi äkkiä, ja meidän omat timbermannit pääsivätkin pian muuraamaan autotallin ja asuintilan erottavan seinän, myös saunan ja kylpyhyhuoneen seinät muurattiin. Sitten he kokosivat vielä autotallinoven, jonka jälkeen heidät moroteltiin seuraavaan kertaan. Sen seuraavan kerran ajankohtaa emme vielä edes tiedäkkään.

IMG_8319.JPG

IMG_8321.JPG

Betonivalun jälkeen minä ja Niko pääsimme tekemään seinien koolauksia. Tämä työvaihe oli styroksihässäkän jälkeen oikein miellyttävä. Autotallinovea varten oli myös iskettävä jo muutamat kipsilevyt autotallin kattoon ja oviaukon ympärille. Otimme yhden täsmäsunnuntain, jolloin Niko isänsä kanssa hoitivat levytyksen, ja minä pakersin koolauksen parissa.

IMG_8324.JPG

Koolauksien valmistuttua siirryimme sähköhommiin. Niitä näpertäessä taisikin vierähtää kokonainen viikko. Kuulemma tuollaisen määrän sähköjen vetelyyn menee oikeasti vain muutaman työpäivä, mutta meilläpä iski sähköähky. Nikolla ymmärrettävästi siksi, että hän tekee päivittäin samoja juttuja omassa työssään. Minusta taas koko homma oli tavattoman pitkästyttävää. Tuntui että junnasimme vain paikallaan. Olen näemmä sen verran kärsimätön, että koko ajan saisi tapahtua jotain näkyvää… Kivaa oli kuitenkin se, että opin siinä paljon uutta. En tiennyt tätä ennen sähköjen vetämisestä hölkäsen pöläystä, nyt saatan tietää pöläyksen verran enemmän. Pääsin siis ihan itse kiskomaan kaapelia. Ken minua instagramissa seuraa, onkin nähnyt jo alla olevan kuvan, jossa meininki on ehkä hiukan extreme. En halunnut pyytää Nikoa kokoajan apuun.

IMG_8326.JPG

Sitten olemmekin jo aika lähellä nykyhetkeä. Kun saimme sähkötyöt tiettyyn pisteeseen, rupesimme levyttämään seiniä. Levytyksen saimmekin valmiiksi keskiviikkona. Seuravana on luvassa ilmastointiputkien asentamista, ja väliseinien pystyttäminen. Sitä odotan innolla! Olemme kyllä piirtäneet betoniin väliseinien paikat, jotta voisi jo vähän hahmottaa, mitä tuleman pitää. Mutta eiköhän se kokemus ole täysin eri, kun ne seinät ovat oikeasti pystyssä.

IMG_8327.JPG

Sellaisia, pikku juttuja. Ja hei, jos kiinnostaapi, minua saa seurata instagramissa, olen siellä nimimerkipllä pilvv. Päivittelen sinne vähän sitä sun tätä. Säännöllisen epäsäännöllisesti. Silloin tällöin. Päivittäin tuskin koskaan, voiko sanoa tasaisen toisinaan? Joo, siinä on minun näköinen myyntipuhe.

-Pilvi

Puheenaiheet Sisustus DIY Höpsöä

Siistiä kiirettä

Jahans. Taitaisipa olla aika herätellä tätä blogia henkiin. Viikot tuntuvat rientävän hyvin nopeasti, ja tekemistä riittää. Hetkiä blogikirjoituksille on aika hintsusti, ja silloin kun aikaa onkin ollut enemmän, on täyslepo ja aivonarikka vieneet voiton. Raksalla ollessa päivät venyvät helposti niin, että kotona olemme vasta illalla seitsemän, kahdeksan, joskus jopa yhdeksän aikaan. Viikonloppusin kylläkin on ollut tapana lopetella vähän aikasemmin, koska hommatkin on voitu aloittaa jo aamusta. Raksavapaita päiviä olemme pitäneet melko harkitusti.. Tänään itseasiassa piti sellainen olla, mutta käytiimpä sittenkin kantamassa muutamat kipsilevyt valmiiksi huomiseksi, jotta pääsemme aloittamaan seinien levytyksen nohevammin. Töistä vapaalla ollessani yritän aina kiriä kotitöitä kiinni, teen ruokaa ja haluan panostaa pidempiin koiralenkkeihin, sekä salilla käyntiin. Olen yrittänyt taloprojektsista huolimatta pitää salirutiinit jokseenkin yllä. Tosiasiahan on nimittäin se, että ilman salia ja lenkkejä lahoaa tämän neidin pää. Siitä seuraa kauheaa valitusta, synkistelyä ja herkkuhimoista kiukuttelua, joten on parempi että pidän liikuntatuokioni. Myös Niko on sitä mieltä. Mutta, kuten sanottu tekemistä riittää. JA SE ON IHAN SIKA SIISTIÄ!!

IMG_8224.JPG

En todellakaan väitä, että joka päivä riemusta pomppien menen Pilvilinnaamme rakentelemaan. Monesti ei hotsittaisi ollenkaan. Väsynyt olen useammin kuin innostunut. Siistiä on se, että olemme päivä päivältä lähempänä valmista omakotitaloamme. Toisinaan harpomme, toisinaan olemme ihan etanoina. Yhtenä päivänä olimme älyttömän reippaita ja saimme ulkoseinän koolaukset viittä vaille valmiiksi. Toisena päivänä taas kiinniteltiin vaivaiset neljä pistorasian paikkaa. Molemmista päivistä olen kuitenkin saman verran ylpeä. Usko vain, ne molemmat päivät saattoivat ottaa yhtä koville. Tiedättekö, kun on se haluan vain maata kotona sohvalla-tunne, ja sitten tuntee vielä vähän syyllisyyttä siitä, että tuntee sellaista tunnetta. Siinä onkin tunteita kerrakseen, ja kun niiden yli pääsee, päättä tehdä edes jotain, saa olla itsestään ihan ylpeä. Siistiä on siis se, kun tietää, että tänään annoin kaikkeni. Ja kun vapaailta/-päivä koittaa, osaa sitä arvostaa täysin uudella tavalla. Se vapaa-aika on oikeasti ansaittu. Se on siistiä.

En siis oikeastaan ole sen enempää stressannut tai murehtinut tätä blogihiljaisuutta. Sitä paitsi, päätinhän alun perinkin, että tätä blogia ei väkisin väännetä, vaan kirjoitan silloin, kun pystyn oikeasti syventymään, ja laittamaan kaikki ajatukseni siihen. Ainoastaan harmittaa se, etten ole päässyt toteuttamaan itseäni kirjoittamisen saralla, sillä pidän siitä kovin. Ja onhan minulla myös sellainen haave, että julkaisisin blogiini uutta matskua useammankin kerran viikossa. Nooh, kaikki aikanaan.

-Pilvi

Puheenaiheet Ajattelin tänään