elämää futoneilla

Asun nyt 24 neliön yksiössä, enkä kaipaisi neliötäkään enempää.

Itse asiassa kaikki on juuri niin täydellistä, että ei-niin-salaa haaveilen ihan oman vastaavan asunnon ostamisesta tästä taloyhtiöstä.

Mä taisin innostua futoneista sen jälkeen kun luin Fumio Sasakin kirjan Goodbye, things. Jollakin tavalla mua jäi kiehtomaan sellainen äärimmäinen asioiden yksinkertaisuus sekä sen mukanaan tuoma eufoorinen vapauden ja selkeyden tunne. Kai se herätti ajattelemaan, että niin, näinkin voi elää, niin monella tavalla voi elää, eikä mikään ole pähkähullua. Puhutaan niistä uusista oivalluksista sen jälkeen, kun sisäisti elämäänsä less is more ajattelutavan, mutta että kuinka vähän itse less:kin voi olla.

Vanhassa asunnossa futonit toimi pelkkänä nukkumisalustana, mutta tässä uudessa kodissa yksinäni saan toimittaa niiden virkaa siten miten ostohetkelläkin ajattelin: sekä sohvana että sänkynä.

Jos nyt palaisin takaisin tuohon hetkeen, en varmaankaan ostaisi tätä valmista mallia, siis mallia, jota myytiin sohva-sänky designina. Mulle nää futonit sopii, mutta ne on juuri sitä ohuinta mallia ja osalta olen myös kuullut siitä. Tärkeintähän on, että ne palvelee mua itseäni, eikä sinällään ole väliä kokee satunnainen yövieras ne kovina vai ei. Mutta tosiaan, jos palaisin tuohon hetkeen, ostaisin paksummat futonit. Mitään valmista pakettiahan tällaisen luomiseen ei tarvitsisi.

Joka ilta petaan pedin ja joka aamu kerään sen pois. Kyse ei ole sen kummemmasta jutusta kuin joka aamuisesta sängyn petaamisesta. Aikaa tähän menee ehkä minuutti tai kaksi.

Jos futoneista haaveilee, on hyvä tiedostaa, ettei niihin oikeasti kärsi mennä mitään. Jopa pelkkä vesi jättää pysyvän jäljen pintaan. Sinällään siis aika riskaabelia kun puhutaan sohvanakin toimivana asiasta (missä tapahtuu myös syöminen). Mutta, so far so good. En stressaa asiasta, sillä vahingot on vain elämää ja aina on olemassa toinen puoli.

Futonit vaativat myös huolenpitoa. Niitä pitää rullailla ja käännellä. Itse teen niin, että vaihtelen myös välillä patjoja, kummalla nukun.

Instagram

koti oma-elama