KOLME KAUNISTA – KEHO, KOTI, LAPPI
Stressitön keho.
Kun tuntee, että jotkin lukot ovat avautuneet, ja sun keho vain on. Voi olla.
Kun voi taas hengittää.
Eikä mistään purista tai kiristä. Se olo saa tuntemaan euforiaa.
Ja silloin tuntuu, kuin palaisi kotiin, kuin löytäisi jonkin palan itsestään, kadotetun. Ja miettii, mihin ja milloin se oikein katosikaan. Oppien.
Kaunis oli myös se oikea koti. Kuinka tervetulleilta kaikki nämä ihmiset, jopa vähän tämä hälinä tuntuu, palatessaan kotiin kahden viikon poissa olon jälkeen. Ja ymmärrän, että kaipaan myös sitä hälinää vaikka kaipaan ehkä enemmän sitä rauhaa. Ei voi kuitenkaan olla vain joko tai.
Kauneutta löytyi useaan kertaan myös luonnosta. Viimeisimpänä kuvan mukaisesta maisemasta Kilpisjärveltä. Jossa ruska on jotakin, mitä missään muualla ei ole samoin.
Eikä tarvitse sanoa enempää.
Viimeksi:
EHKÄ ELÄMÄ SAAKIN OLLA VÄHÄN SEKAVAA
Lue myös: