PÄÄTÖS – KAIKKI PÄÄLAELLEEN

Vielä kevääseen asti haaveilin menestyksekkäästä elämästä.

Menestyksekkäällä elämällä tarkoitan elämää, jossa voisin huolettomasti ostaa asioita, minulla olisi aikaa tehdä mitä haluan sekä suoranainen kyky olla mitä haluan. Kaiken alkuna olisi raha. Enemmän rahaa ja voisin alkaa elää elämää mitä haluan.

Aluksi onnistuin uskottelemaan itselleni, että kyllä minusta vielä joskus tuleekin jotakin. Sillä mielestäni kaikista, jotka tarpeeksi tahtovat, tulee jotakin. Niinpä käytin yli vuoden pakonomaiseen miettimiseen, miten voisin kehittää elämääni. Lopulta en enää jaksanut epätoivon, stressin ja ahdistuksen luomaa painetta.

Esitin sen kummempia miettimättä ääneen, että haluan sitten toisen ääripään: jos en saa kaikkea, en halua mitään. Jos en voi saavuttaa menestystä, asetun askeettiseen elämäntyyliin ja opettelen tyytymään vähempään. Sanat vain ryöpsähtivät suustani, enkä oikeastaan edes uskonut, että tarkoitin mitä sanoin.

Samassa katsoin kaikkea materiaa ympärilläni ja sen näkeminen alkoi turruttaa. Niin paljon merkityksetöntä tavaraa. Miksi haluan haalia sitä lisää?

Aiemmin vastaus vapauden saavuttamiseen oli paljon tienaaminen. Mitä jos saavuttaisinkin kaiken päinvastaisella elämäntyylillä? Vähentämällä – en lisäämällä. Vapautan itseni elämään ilman painetta menestymisestä ja ostamisesta, ahdistuksesta ja yrittämisestä olla oikeanlainen. Voisinko elää haluamaani elämää niillä korteilla, jotka minulla jo on? Olenko tavoitellut haluamiani asioita ihan väärillä keinoilla?

Ja niin kattohuoneisto muuttui mielessäni yksiöön, valtava vaatehuone pieneen vaaterekkiin ja tv:n katsominen joogaamiseen.

”I THINK EVERYBODY SHOULD GET RICH AND FAMOUS
AND DO EVERYTHING THEY EVER DREAMED OF
SO THEY CAN SEE
THAT IT’S NOT THE ANSWER”
– JIM CARREY