Tag: onnellisuus

Mun mielestä olennainen osa merkityksellistä elämää on itsensä rehellinen havainnointi. Ei se, että olisi puutteeton, vaan se, että ne näkee ja uskaltaa nähdä, jopa tuomitsematta. Sillä puutteille on helppo ummistaa silmänsä, olla hiukan epärehellinen. Ihmismielessä puute kun on heikkous, heikkoutta taas ei voi rakastaa, heikkoutta näyttämällä jopa asettuu haavoittuvaiseksi. Ihminen siis haluaa olla ilman heikkoutta, […]

Mua on ehkä vaivannut tietynlainen ehdottomuus muutamissa asioissa. Tai ehkä ja ehkä. On vaivannut. Että asiat ovat mustavalkoisia ja ne pitää voida määrittää. Selkeästi. Että on joko tai, muttei yhtään harmaata. Että joko ostaa tai ei osta, joko on ekologinen tai ei ole, joko on hyvä tyyppi – tai ei ole. Tai tekee hyviä valintoja […]

Tätä havahduin pohtimaan, kun täytin viime viikolla 8 kohdan listaa ostoksille. Että onko se jotenkin väärin, että ostaa niitä ”oikeanlaisia” kulutustuotteita, koska haluaa tulla hyväksytyksi, tietyllä tavalla riittäväksi. Tää kun kuitenkin on se pohjimmainen tarve siellä taustalla, kun tarpeeksi syvälle tonkii. Ja sitä kuitenkin tapahtuu, ihan kaikkien kohdalla, väittää kukanenkin mitä tahansa. Sillä jos se […]

Stressitön keho. Kun tuntee, että jotkin lukot ovat avautuneet, ja sun keho vain on. Voi olla. Kun voi taas hengittää. Eikä mistään purista tai kiristä. Se olo saa tuntemaan euforiaa. Ja silloin tuntuu, kuin palaisi kotiin, kuin löytäisi jonkin palan itsestään, kadotetun. Ja miettii, mihin ja milloin se oikein katosikaan. Oppien. Kaunis oli myös se […]

Ehkä elämä saakin olla vähän sekavaa, jotta tapahtuu oppimista ja kasvua. Sillä oppiminen ja kasvu on yksi tärkeimmistä asioista elämässämme. Meinasin määrittää jopa tärkeintä, mutta se olis aika vahva ilmaus. Miten mitään voi määrittää tärkeimmäksi, juuri siksi joka sivuuttaa muut, miten voi olla vain yhtä? Jos pitäisi olla tuo yksi, se olisi varmaan rakkaus. Mutta miettiessäni […]

Nainen. Nainen, joka harrastaa tai chita kello 7 aikaan rannalla, jossa ei ole muita meidän lisäksi vielä hereillä. Tai ehkä se siis on paremminkin se hetki. Kaikki kulminoituu tuohon hetkeen. Ja kaikki parhaimmat hetket tuntuvat sijoittuvan juuri aikaisiin aamuihin tai myöhäisiin iltoihin. Vielä upeimmiksi ne muuttuu, kun kuvaan astuu suunnittelemattomuus. Kuten nyt, hetken ajatus, juodaan […]

Kaikki muuttuu. Ootko sä jäänyt tähän ajatukseen jumiin? Että joskus tulevaisuudessa se muutos tulee, kun olosuhteet ovat oikeat, kun ihmiset ympärillä ovat oikeita tai itse muuttunut joksikin oikeaksi. Ihan minä päivänä tahansa, ehkä huomenna, muttei juuri nyt. Mutta jos se ei tule juuri nyt, se ei ehkä tule koskaan. Miksi sitä ajatteleekaan näin? Ehkä se […]

Mun kesäloman loput kolmeviikkoa alkoi tällä viikolla. Ja pääsen olemaan sitä parhainta minää. Vapaata minää. Jossa ei ole muuta suunnitelmaa kuin suuntana eteenpäin. Etten tiedä kauanko olen mutta että olen. Jossa saan taas tunnustella sitä zen minää, joka kertoo kaiken menevän kuitenkin lopulta hyvin, kaiken järjestyvän itsestään, omalla painollaan. Keskittyen vain siihen yksinkertaisempaan, olemiseen, tässä. […]

Koirat. Tai ei koirat vaan koirien kohtaaminen. Se välittömyys. Välitön ilo. Jotenkin tuollaisten karvaisten otusten ilo saa aina sydämen vähän särähtämään. Se tapa miten ne tutkailee toisia, se ilo ja se ilo miten se välittyy kaikessa miten ne elehtii. Ne eleet miten ne tutkailee myös minua. Näin myös ensimmäisen punaisen lehden. Ja se pysäyttää erilaisuudellaan. […]

Maailmassa, jossa puhdas vesi tulee hanasta, kaupasta saa tuoretta ruokaa ja napinpainalluksella sähköä, on edelleen paljon helpompaa keskittyä asioihin, jotka menevät pieleen. Unohtaa kiitollisuus. Tämähän tulee yksinkertaisesti siitä, että ihmisten alkukantaiset aivot haluavat aina vain enempää ja parempaa. On toki ollut aika ymmärrettävääkin, että tähän pisteeseen on päädytty. Mutta onko vielä edelleen syytä janota jotakin […]