Kaksi

Ihan hyvä mieli 10 munasolusta haihtui nopeasti, kun seuraavana päivänä kuulimme, että vain kaksi niistä hedelmöittyi.

Kaksi.

Kahdestakymmenestä follikkelista saatiin kaksi hedelmöittynyttä munasolua. Ei paljon paskemmin olisi voinut mennä.

Kymmenestä munasolusta kuusi oli käyttökelvottomia SER-soluja ja kaksi oli raakoja. Loppupäivä ja seuraavakin meni lähinnä itkiessä, miten näin voi oikein käydä?

SER-soluista en ollut ennen kuullutkaan (kukapa olisi, lapsettomuus opettaa kaikenlaista, mitä ei olisi koskaan halunnut oppiakaan), mutta niistä löytyi aika vähän ja myös ristiriitaista tietoa. Miksi ne on huonoja? Mikä siihen on johtanut? Onko todennäköistä, että niitä on ollut ennenkin vai oliko nyt jotenkin tosi huonoa tuuria? SER eli smooth endoplasmic reticulum tarkoittaa, että solun pinta on sileä, ja jotkin solut ovat sellaisia tavallisestikin. Mutta munasoluissa se ei ole toivottavaa, koska se altistaa synnynnäisille poikkeavuuksille. Mutta minkälaisille, fyysisille vai henkisille? Ei sillä, että kumpiakaan lapselleni toivoisin, jos ja kun voin ne välttää, mutta kun haluaisin vain tietää. Ja kuinka vakaville poikkeavuuksille? Ilmeisesti sen verran, että SER-soluja ei meillä yritetty edes hedelmöittää, mutta silti erään artikkelin mukaan niitä voidaan käyttää, jos useamman hoitokierroksen tuloksena ei muunlaisia soluja saada.

Hoidon tulos alkaa ikävästi viitata siihen, että ehkä lapsettomuus on kuin onkin minun syytäni. Selkeästi munasoluni ovat kaikkea muuta kuin priimaa. Vastaan tulee ongelmia ongelmien perään, joskaan ei samaa ongelmaa kahdesti. Onko se sitten hyvä asia vai ei, mene ja tiedä.

Nyt olen ehtinyt vähän rauhoittua ja tyytyä kohtalooni. On meillä sentään kaksi uutta mahdollisuutta. Tänä jouluna en ole raskaana -päätökseni alkaa vain ikävästi unohtua, kun varovainen toiveikkuus taas alkaa väkisin pilkistellä synkkyyden keskeltä.