Todennäköisyyksiä

Tutkin eilen lisää IVF-hoitoihin liittyviä mahdollisia komplikaatioita ja niiden todennäköisyyksiä. Löysin Duodecimin artikkelin aiheesta ja sen mukaan yleisin komplikaatio on munasarjojen hyperstimulaatio, jonka todennäköisyys on 1-5% luokkaa. Yleisesti ottaen munasolujen keräys on siis aika vaaraton toimenpide. En tiedä meneekö minun tulehtunut hematoomani verenvuoto- vai infektiokategoriaan, koska vuotoa ei varsinaisesti ollut, se olisi näkynyt ultrassa, ja infektiokin tuli käsittääkseni vasta hematooman seurauksena. Mutta joka tapauksessa infektioriski munasolujen keräyksen yhteydessä on 0,3-0,4% ja merkittävän verenvuodon riski 0,1-0,2%. Aika vähäiset siis.

Sitten raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä Felicitaksen nettisivuilta. Vuoden yrittämisen sisällä 80% pareista onnistuu saamaan raskauden alkuun, kuten kaikki lapsettomuudesta kärsivät tietävät. Yhdessä kierrossa 30-vuotiaan (eli minun ikäisen) naisen todennäköisyys tulla spontaanisti raskaaksi on n.17%, kun ajoitus ja muut perusasiat on kunnossa. Pakastetun alkion siirroista 20-25% johtaa raskauteen ja synnytykseen asti. Koko IVF-hoidossa raskaus alkaa kuitenkin 30-50% todennäköisyydellä, ja tässä kierrossahan meillä on, ainakin vielä, kuusi mahdollisuutta.

Eli en kuulunut onnelliseen 80% ryhmään, kuuluin aika epäonniseen alle 0,4% ryhmään. Toivotaan, että tämä pienempien todennäköisyyksien putki jatkuu ja kuulun sitten niihin 25% onnistujiin. Tai edes 30-50%. Lapsettomuushoitojen avulla kuitenkin noin 80% pareista saavat lapsen syliin asti, joten siinä mielessä todennäköisyydet ovat vielä puolellamme.

Perhe Ajattelin tänään

Muu keinohedelmöityksen komplikaatio

…on diagnoosini, joka vei lopulta sairaalaan antibioottitiputukseen kolmeksi päiväksi.

Olin kipuillut enemmän ja vähemmän punktiosta lähtien ja vähän ihmettelin, miten hidasta toipuminen on ja mikähän sitten lasketaan ”työkuntoiseksi” kun lääkäri oli sanonut, että päivä sairaslomaa riittänee. Oireita tuli kuitenkin lisää, kipua ja kirvelyä virtsatessa, pahoinvointia ja voimakkaita kipukohtauksia lievemmän aaltoilevan peruskivun päälle. Kivut lisääntyivät öisin, joten en oikein saanut nukuttuakaan. Kävin klinikalla useampaan kertaan tutkittavana, sain lääkkeitä, ja lääkäri soitti lähes joka päivä seuratakseen vointiani kunnes keskiviikkona minulle nousi kuume. Seuraavana aamuna verikokeessa tulehdusarvot olivat niin korkealla, että lääkäri suositteli minun lähtevän suoraan päivystykseen arvioon aloitetaanko suonensisäinen antibioottihoito vai riittääkö tablettikuuri.

Kaiken tämän aiheutti punktion yhteydessä vasempaan munasarjaan tullut hematooma, eli mustelma, joka tulehtui. Hematooma ei näkynyt ultratessa, ei alakautta eikä vatsan päältä, mutta tunnustelemalla lääkärit sen pystyi löytämään. Vasemmalle puolelle piti pistää kaksi kertaa, jotta munarakkulat saatiin tyhjäksi, ja siinä yhteydessä kai on sitten tullut verenvuotoa, joka on muodostanut mustelman, joka ei jostain syystä lähtenyt itsekseen parantumaan vaan paheni vain.

Pääsin eilen sairaalasta kotiin ja kaksi antibioottikuuria tabletteina jatkuu vielä viikon verran. Olo on ihan hyvä, kivut on vähentyneet huomattavasti vaikka vielä tasaisin väliajoin buranaa ja panadolia tarvitsenkin. Toivon vain hartaasti, etten kärsi nyt turhaan. Olisi mielestäni ihan kohtuullista, että tämän jälkeen joku kuudesta alkiostamme kasvaisi meille lapseksi asti. Vaikka eihän kohtuullisuus tunnetusti ole huomioon otettava tekijä, kun lapsionnea jaetaan.

Perhe Terveys Ajattelin tänään