Työhöntulotarkastus

Aloitin kolme viikkoa sitten uudessa työpaikassa. Aloitin siis juuri ennen munasolujenkeräystä ja kuten hyvä työntekijä ainakin, aloitin työt suoraan sairaslomalla. Kun sovimme töiden aloituspäivää, minulla ei ollut vielä tarkkaa tietoa punktion ajankohdasta, joten ehdotin ensimmäistä mahdollista päivää irtisanomisajan jälkeen. Se tietenkin myöhemmin valikoitui myös punktiopäiväksi. Muutenkin ensimmäiset työviikot meni vähän puoliteholla kipujen vuoksi (koronalle kiitos etätöistä), mutta sairaalajakso osui sentään sopivasti pääsiäiselle, joten olin tulehduksen vuoksi vain yhden päivän poissa töistä.

Viime viikolla oli työhöntulotarkastukseen liittyvä etätapaaminen terveydenhoitajan kanssa, jossa käytiin läpi veri- ja virtsanäytteiden tuloksia, työhön, terveyteen ja muuten elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Tulehdusarvoni olivat laskeneet normaalille tasolle, trombosyytit olivat reilusti yli arvojen, mutta se liittynee vielä parantuvaan hematoomaan. Vatsaani vihloo vielä ajoittain vasemmalta puolelta ja turvotus ei ole laskenut, mutta muuten olo on jo ihan normaali. Kun hoitaja viimein kysyi, onko minulla tällä hetkellä yksityiselämässä jotain haasteita tai stressitekijöitä, kerroin lapsettomuudestamme ja alkaneista hoidoista.

Terveydenhoitaja oli ihana ihminen, tuntui että hän oli oikeasti kiinnostunut työstään ja siten minustakin. Hän kysyi olinko saanut hoitojen aikana psyykkistä tukea ja kertoi, että työterveyteen kuuluu myös psykologin tapaamiset. Varasimme minulle saman tien etäajan parin viikon päähän ja hoitaja huolehti, että eihän se ole liian pitkä aika odottaa. Vakuutin, ettei ole, sillä vaikka en tapaamisessa pystynytkään puhumaan lapsettomuudesta itkemättä, minulla on oikeasti tällä hetkellä parempi vaihe meneillään tässä kriisissä kuin vaikka vielä muutama kuukausi sitten. On ollut monia päiviä ja viikkojakin, jolloin olisin tarvinnut akuutimmin keskusteluapua, mutta en ole kyennyt tai osannut sitä itselleni hankkia. Olen kiitollinen hoitajalle hänen avustaan, en tiedä milloin olisin saanut aikaiseksi, tai olisinko saanut ollenkaan, hakea jotain apua myös tähän henkiseen stressiin. Jo se helpottaa oloani, että joku muu näki ulkoapäin minun hätäni ja halusi auttaa.

Perhe Mieli Ajattelin tänään

Pieni toipumistauko

Olen yrittänyt pitää vähän taukoa lapsettomuuden ajattelemisesta ja olen siinä jossain määrin onnistunutkin, kun kaikki energia on mennyt tulehduksesta toipumiseen. Olo on parantunut hitaasti mutta varmasti, kipulääkkeitä jouduin ottamaan viimeksi lauantaina. Vatsa on vielä kovin turvonnut ja lääkäri sanoi, että jos vielä viikon päästä tuntuu, että kaikki ei ole palautunut normaaliksi, voisin varata hänelle tarkistusajan.

Tähän punktion jälkeiseen kiertoon suunniteltu alkion siirto peruuntui, koska on parempi että olen toipunut kunnolla. Toukokuussa meidän on tarkoitus mennä naimisiin (jos korona suo), joten silloin en halua ”pelätä” olevani raskaana. Kun nyt kerran voin valita, valitsen shampanjan juomisen omissa häissäni. Olisi kurjaa elätellä toivoa ja vältellä alkoholia vain todetakseen viikon päästä, että eipä olisi tarvinnut vaivautua. Pakastetun alkion siirto tapahtuu siis näillä näkymin kesäkuussa. Viivästys ei nyt oikeastaan harmita. Jotenkin tuntuu, että kun tämä pahin vaihe on ohi ja meillä on kuusi alkiota odottamassa, ehkä kuukauden viivästys ei sitten ole niin iso juttu.

Nyt kun stressi IVF-hoidosta ja parantumisesta on helpottanut, sen paikan on ottanut häästressi. Suunnittelemme pientä vihkitilaisuutta ja cocktailtarjoiluja vain lähimpien perheenjäsenten ja ystävien läsnä ollessa, mutta koska ravintolarajoitusten kohtalo ei ole vielä täysin varmaa, on pitänyt ottaa työn alle myös kolmas varasuunnitelma. En ole vielä jaksanut ottaa yhteyttä varaamiimme palveluntarjoajiin uuden varapäivän järjestämiseksi, tuntuu aivan liian ylivoimaiselta alkaa säätää taas kerran.

Tänään huomasin, että ovulaatio on pian, lima on taas muuttunut kirkkaaksi ja venyväksi. Oli mukava huomata, että keho näyttää toimivan edellisen raskaasti hormonisoidun kierron jälkeen normaalisti. Pitkästä aikaa ovulaatio tuli yllätyksenä, piti ihan tarkistaa kuukautissovelluksesta onko kierto oikeasti jo tässä vaiheessa. En muista milloin viimeksi en olisi ollut päivittäin tietoinen mikä kp on meneillään. Vaikka hoito on tauolla, ovulaatio tarkoittaa tietenkin raskauden mahdollisuutta ja mieleeni tuli heti, että tänään pitääkin harrastaa seksiä. Joku osa minussa siis kuitenkin vielä kuvittelee, että voisin olla häiden aikaan raskaana.

Perhe Ajattelin tänään