Monet tietoiset luojat, jotka ovat tiedostaneet vetovoiman lain vaikutuksen omassa elämässään jo vuosia, kokevat epäuskon hetkiä joskus siksi, että heillä on joku hyvin harras toive, joka on edelleen manifestoitumatta. 

”Kaikella on aikansa”, ”kaikki järjestyy aina” ja ”sydämemme toiveet toteutuvat aina” ovat lauseita, jotka tällainen tietoinen luoja on kokenut todeksi lukemattomia kertoja elämässään, mutta kärsimättömyyden hetkellä hän kokee silti joskus voimakastakin epäuskoa. Tämä johtuu siitä, että kärsimättömyys on matalaa tunnetaajuutta. Ja matalassa tunnetilassa oleva ihminen vetää puoleensa ajatuksia ja kokemuksia, jotka edelleen lisäävät kärsimättömyyden ja pettymyksen tunteita. Tunnetilasi määrittää siis todellisuuden, jonka milläkin hetkellä koet – kirjaimellisesti.

Jos siis huomaat, että tunnetaajuutesi laskee ajatellessasi jotakin toivettasi, ja tunnet kärsimättömyyttä ja epäuskoa, niin keskitä sillä hetkellä tietoisesti huomiosi mihin tahansa muuhun asiaan kuin siihen, mikä aiheutti tunnetilasi laskun.

Odottaessasi ”suuren unelmasi” kypsymistä – eli hetkeä, jolloin olet itse valmis vastaanottamaan unelmasi – voit lisätä luottamustasi vetovoiman lakiin ja luomisvoimaasi  niin sanotuilla ”kevytmanifestaatioilla”. Eli asiat, joihin meillä ei liity voimakkaita negatiivisia uskomuksia manifestoituvat helposti, sillä emme siis koe negatiivisia tunteita ja epäuskoa ajatellessamme niitä.

Kun siis olet korkeassa tunnetaajuudessa, iloinen ja inspiroitunut, niin ajattele jotakin asiaa ja puhu siitä. Pian huomaat, että juuri tuo sama asia manifestoituu jollakin yllättävällä tavalla kokemuspiiriisi. Eivätkä nämä manifestaatiot  ole ”sattumia”. Internet tarjoaa tällaisia ajatusmanifestaatioita tietysti  koko ajan, sillä universumi ”kuvittaa” ajatuksiasi aina helpoimman mahdollisen polun välityksellä, ja tietoverkko on usein juuri tällainen. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa, voit havaita näitä manifestaatioita missä tahansa: Liikkuessasi luonnossa, liikenteessä, kauppakeskuksissa, omassa kodissasi. Ajattele vaikkapa jotakin tiettyä kukkalajia, kuvittele sitä mielessäsi mahdollisimman tarkasti ja ihaile sitä. Tai ajattele jotain tiettyä koirarotua josta pidät. Sen jälkeen jatka päivääsi tekemällä asioita, joita olit tekemässä. Universumi manifestoi ajatuksesi eteesi silloin, kun et enää ajattele sitä, koska pyyntö ja manifestaatio ovat eri taajuudella.

Ja toisaalta: Mitä yleisemmän toiveen esität, niin sitä jännittävämpää sinulle on havaita, kuinka universumi kykenee tarjoamaan sinulle aina ”enemmän” kuin olisit itse kyennyt edes kuvittelemaan. Toivo siis korkeassa tunnetilassa, mutta ”kevyesti”, vaikkapa saavasi jonkun lahjan, johon liittyy jalokivi. Sitten unohda toiveesi ja keskity muihin asioihin. Muista, että älä ole kärsimätön. Jos pysyt edelleen korkeassa tunnetaajuudessa, niin ilo universumin tarjoamasta lahjasta tulee oleman moninkertainen verrattuna odotuksiisi.

Tällaisten manifestaatioiden ei tarvitse edes olla ”pieniä” ja vähäpätöisiä, jos sinulla on kyky unelmoida ilman epäuskon tunteita, siis pysymällä korkeassa tunnetilassa unelmoidessasi. Universumin näkökulmasta nimittäin ei ole mitään eroa suurten ja pienten toiveiden välillä. Ainoa asia, joka hidastaa usein suurempia toiveitamme on oma epäuskomme.

Tämän lisäksi jotkut toiveemme eivät toteudu juuri sellaisina kuin me itse juuri nyt haluamme siksi, että ns. sydämem toive on jotain paljon suurempaa ja fantastisempaa, kuin mitä itse kykenemme tässä hetkessä käsittämään. Olemme siis jo UNOHTANEET suuren osan niistä toiveista, joita olemme universumille esittäneet.  Aikanaan manifestoituva toiveemme tulee siis olemaan kaikkien toiveidemme summa – samaan tapaan kuin herkullinen keitto on raaka-aineiden ja mausteiden summa – eivät siis yksittäiset raaka-aineet, eivätkä yksittäiset mausteet. 

Jotkut yleisemmät toiveet olemme saattaneet esittää jo edellisissä elämissämme. Olemme täysin vapaita luomaan oman todellisuutemme tässä elämässä, mutta meillä saattaa silti olla joku yleisluontoinen toive ”roolistamme” tässä elämässä. Tällaisia yleisluontoisia sydämen toiveita on usein ihmisillä, jotka ovat syntyneet tähän elämään opettajiksi ja henkisiksi neuvonantajiksi muille. Henkisen opettajan on esimerkiksi koettava tietynlaisia kokemuksia tunnetasolla itse, jotta hän voi jakaa oppiaan muille. Tästä syystä joidenkin ihmisten elämä saattaa heidän positiivisesta elämänasenteestaan huolimatta vaikuttaa ulkopuolisten ihmisten silmissä ”haastavammalta” kuin muiden ihmisten. Henkisen opettajan roolin valinneiden ihmisten oma kokemus noista haasteista ei kuitenkaan ole samanlainen, kuin jollaisena joku muu ihminen ne kokisi. Sanonta ”jokaiselle annetaan taakkaa vain niin paljon, kuin hän jaksaa kantaa” kertoo tästä asiasta.

Eli vaikka sinulla olisi tällainen ”opettajan rooli”, niin sinulla ei silti ole mitään syytä kokea toivottomuutta, vaan aivan päin vastoin: Iloitse tilanteista, joissa huomaat, että voit opastaa muita, ja auttaa matalassa tunnetaajuudessa olevien lähimmäistesi tunnetilaa kohoamaan. Elämä ja universumi tarjoaa myös sinulle itsellesi koko ajan  aiheita iloon, jos suhtaudut eämääsi ja opettajanrooliisi kevyesti, ja luotat universumin huolenpitoon.

Pidä siis sydämesi kevyenä, iloitse pienemmistä manifestatioista, joita on sinulle tarjolla jokaisena elämäsi hetkenä – sillä olemalla usein korkeassa tunnetajuudessa voit olla varma, että myös suuremmat toiveesi toteutuvat nopeammin. Ja monin verroin upeampina, kuin olet koskaan edes osannut itse kuvitella.

Uskonnollinen ajattelu, jonka mukaan me ihmiset olisimme ”jumalan alamaisia”, rajoittaa monen meistä luomisvoimaa, sillä olemme matalassa tunnetaajuudessa ollessamme kokeneet konkreettisesti olevamme ”heikkoja”, eli ”uskomme vajavaisuuteemme”. Ja  käsitys ihmisen vajavaisuudesta on puolestaan juurtunut moniin uskontoihin ja niiden  tulkintoihin tulkitsijoiden ollessa itse matalassa tunnetaajuudessa. Todellisuudessa luomisvoimamme on rajaton, sillä me OLEMME korkeampia olentoja, emme siis ulkopuolellamme elävien korkeampien olentojen vallan alla, emmekä ketään itseämme ylempänä olevaa vajavaisempia. Me siis kirjaimellisesti olemme se, mitä monissa uskonnoissa kutsutaan ”jumalaksi”.

Jeesuksen kaltaiset profeetat eivät opettaneet, että ihminen on ”jumalan alapuolella”, vaan että olemme kaikki ”jumalan kuvia”, siis konkreettisesti. Kristinuskon tulkinta ihmisestä ”perisyntisenä” on siis vain matalassa tunnetaajuudessa tehty väärä tulkinta. Fyysiseen elämäämme kuuluvat negatiiviset tunteet ja kokemukset, koska vain ei-toivotun kautta voimme luoda toivottua. Ja fyysisten elämiemme päämäärä on universumin laajentuminen tunteidemme kautta. Negatiivisia tunteita ja kokemuksia  kokiessamme olemme siis erossa ”korkeimmasta”, mutta tuo korkein ei ole meidän ulkopuolellamme, vaan meissä itsessämme.

Jos siis haluat luoda elämääsi toiveitasi, mutta et itse usko luomisvoimaasi, niin luomasi toiveet kyllä toteutuvat, mutta jäävät korkeamman minäsi taajuuteen, eli korkeaan tietoisuuteen. Eli jos itse uskot rajoituksiin, niin rajoitukset ovat sinulle olemassa. Jos ET usko rajoituksiin, niin mahdollisuutesi luoda – ja myös sallia luomuksesi itsellesi fyysisessä elämässäsi – ovat rajattomat.

Jos ”haluat uskoa” rajattomaan luomiskykyysi, niin toimi kuitenkin vain korkeasta tunnetaajuudesta käsin, eli inspiroituneena. Sillä inspiraatio on oman korkeamman minäsi ohjausta. Jos siis ”haluat uskoa” osaavasi lentää, niin sinun ei kannata hypätä vuorenharjanteelta rotkoon, ellei inspiraatiosi tehdä niin ole peräisin korkeammalta minältäsi. Matalasta tunnetaajuudesta lähtöisin oleva motivaatio, ja korkean tunnetaajuuden inspiraatio, ovat siis eri asioita. Et  voi toiminnalla koskaan kompensoida tunnetaajuuttasi: Jos tunnetilasi on matala, vedät puoleesi matalan taajuuden kokemuksia, eli saat sen, mitä et halua. Voit kyllä ryhtyä toimimaan siksi, että saisit ”muuta ajateltavaa” huoliesi sijasta, ja tällöin myös tunnetaajuutesi kohoaa. Tästä on syntynyt harha siitä, että vain kovalla yrittämisellä pääse  tuloksiin. ”Kova” yrittäminen on tarpeetonta silloin, jos toimimme korkeamman minämme inspiroimina. Mutta tunnetaajuutemme voi siis kyllä kohota ”touhuamisemme” seurauksena, jolloin saavutettu lopputulos NÄYTTÄÄ syntyneen kovan yrittämisen seurauksena.

Polkupyörällä ajo perustuu myös uskoon siitä, että pyörä pysyy pystyssä silloin, kun se on liikkeessä: Polje vasta sitten, kun olet balanssissa eli tasapainossa. Mutta toisalta: Tasapainon ylläpitäminen on vaikeaa, jos lopetat polkemisen. Polkupyöräilyyn tarvitaan siis sekä tasapaino, että toiminta. Ja sama sääntö pätee kaikilla muillakin elämämme alueilla.

Mikä tahansa toiminta voi saada meidät unohtamaan negatiiviset tunteemme ja ajatuksemme, siksi esimerkiksi kellarin siivoaminen tai lenkkeily voi joskus olla aivan yhtä hyödyllistä, kuin kova puurtaminen jonkin työtehtävän kimpussa. Jos tunnetaajuus kohoaa siivotessa tai lenkkeillessä, niin siivoaja tai lenkkeilijä saa inspiraation korkeammalta minältään, ja helpoin ratkaisu vaikkapa taloudelliseen ongelmaan tulee hänen mieleensä ”kuin apteekin hyllyltä”. Kun taas matalassa tunnetaajuudessa  ahkeroiva voi suorittaa suurimman osan työpäivästään ikään kuin sijaistoimintaa, joka ei johda todellisiin tuloksiin. Tästä syystä työmäärä, ja siitä saatu rahallinen korvaus, eivät yleensä ole myöskään lainkaan suhteessa toisiinsa.  On totta kai myös sellaisia toitä, joissa on aamusta iltaan konkreettisesti työskenneltävä, mutta vain korkeassa tunnetaajuudessa voit oivaltaa, miten hedelmätöntä on negatiivisessa tunnetaajuudessa työskentely millä tahansa alalla: Negatiivinen tunnetaajus luo lisää ongelmia ja tekee työskentelyn raskaaksi, kun taas korkea tunnetaajuus ratkaisee ongelmia, ja keventää työskentelykokemusta.

Voimme siis toteuttaa kaikki toiveemme ja unelmamme helposti, jos vain sallimme ne itsellemme. Jos taas emme salli, niin raskaimmatkaan ponnistelut eivät johda toivomiimme tuloksiin. Et voi koskaan kompensoida toiminnallasi matalan tunnetaajuuden energiaa.

Jos siis korkeassa tunnetilassa saat voimakkaan inspiraation tehdä jotakin, niin voit olla varma, että myös pystyt siihen. Muista kuitenkin, että esim. alkoholin vaikutuksen alaisena koettu  inspiraatio ei ole sama asia, kuin ilman päihdyttävää ainetta koettu. Päihtyneet ihmiset usein kyllä selviävät vaarallisistakin tilanteista ”kuin ihmeen kaupalla”, sillä päihde kohottaa tunnetaajuutta. Mutta päihdyttävän aineen aikaansaamasta korkeasta tunnetilasta puuttuu niin sanottu fokus, eli korkea tunnetila ei ole päihteen vaikutuksen alaisena ollessamme tietoisesti omassa hallinnassamme, ja tunnetaajuutemme saattaa äkisti myös laskea. Korkean minämme inspiroima toiminta ilman päihteiä on sitä vastoin täydellisesti omassa hallinnassamme, mikäli emme anna tunnetaajuutemme laskea – tiedostamme siis ”selvin päin” koko ajan, millä taajuudella olemme.

”Usko siirtää vuoria” on siis konkreettisesti totta. Vahva usko ilman  mitään epäilyksiä on korkean taajuuden tunnetila. Edes logiikka ja ”järki” eivät estä meitä luomasta mitään, ellemme itse ole epäuskoisia.

Jos koet tunnetasolla toivomasi asian todeksi – uskot aidosti unelmaasi –  niin manifestaatio fyysiseen todellisuuteesi tapahtuu, se on universumin laki. Jos sinulla on vaikeuksia uskoa unelmiisi, eli uskomuksesi unelmasi suhteen ovat valmiiksi negatiivisia, niin meditoi, eli eliminoi mielestäsi ”ajatusmelu”. Tunnetaajuutesi kohoaa meditaation seurauksena automaattisesti, ja voit vastaanottaa unelmasi toteutumiseen johtavan inspiraation korkeammalta minältäsi. Voit myös kohottaa tunnetaajuuttasi arvostamalla niitä asioita, jotka olet jo sallinut itsellesi. On täysin saman tekevää, mitä asioita elämässäsi arvostat, arvostuksesi synnyttämä korkea tunnetaajuus sallii kaikki manifestaatiot.

Ilo mahdollistaa. Sinä Olet Luoja.