Universumissa ei voi vastustaa mitään luomatta sitä samalla lisää. Jos siis näet omassa elämässäsi tai ympäröivässä maailmassa asioita tai ilmiöitä, jotka aiheuttavat sinussa tyytymättömyyden tai ahdistuksen tunteita, niin älä lähde taistelemaan noita ilmiöitä vastaan negatiivisten tunteiden vallassa. Jos vastustat jotain ja olet itse alemmalla taajuudella vedät vain puoleesi lisää sellaista, mitä et halua.

Kohota värähtelyäsi pyrkimällä löytämään asiasta jotakin positiivista, mitä tahansa. Jos kyse on kärsimyksestä tai vääryydestä, jota et voi hyväksyä, niin et voi omilla negatiivisilla tunteillasi vastustaa sitä pois, vain korkeammassa värähtelyssä, tyyneydellä ja myötätunnolla voit vaikuttaa.

Sääli, empatia ja syyllisyys joita tunnet vihan tai surun vallassa ei ole myötätuntoa. Viha luo aina lisää vihaa, suru lisää surua, sääli lisää sääliä.

Älä tuhlaa elämääsi päivittelemällä ”maailman pahuutta” ja vakuuttelemalla, että mahdollisuutesi auttaa muita ovat rajalliset: Sinä olet luoja ja sinulla on rajattomat mahdollisuudet, voit aina ja joka hetki nostaa värähtelyäsi ja luoda sen avulla lisää hyvinvointia myös kanssaihmisillesi. Rakkaus ilman ehtoja luo aina lisää samanlaista, sillä ehdottoman rakkauden vaikutuspiirissä ei voi olla vihaa ja muita alemmassa taajuudessa resonoivia tunteita.

Älä vertaa  omaa elämääsi, omaa kokemusmaailmaasi muiden ihmisten elämään ja kokemuksiin. Ahdistuminen siksi, että kaikki muut maapallon ihmiset eivät elä samanlaisissa olosuhteissa kuin sinä  on hyödytöntä. Voit auttaa kanssaihmisiäsi, mutta kohota aina ensin värähtelyäsi ja auta korkeamman minäsi inspiroimana, älä ahdistuneena, epätoivoisena tai vihaisena. Jos olet auttaessasi matalassa taajuudessa vedät puolesi autettavia, jotka ovat samalla taajuudella, jolloin kokemuksesi auttamisesta saattavat katkeroittaa ja aiheuttaa jopa vihaa.

Älä koskaan odota autettavaltasi kiitollisuutta. Kiitollisuus on alemmalla taajuudella kuin arvostus. Vaatimalla kiitollisuutta vaadit autettavaa pysymään alemmassa värähtelyssä, avuttomana omaan voimaansa nähden. Kiitollinen autettava on alemmalla taajuudella, kiitollinen jollekin. Jokainen ihminen -köyhä tai rikas, näennäisesti hyvä tai paha-  on luoja, eikä kenenkään tarvitse olla kiitollinen kenellekään.

Muista myös, että onnellisuus on aina suhteellista: Rikas ei välttämättä ole onnellinen eikä köyhä onneton. Onnettomuuden tunne on tunnetta omasta voimattomuudesta. Matalan värähtelyn tunteita ovat masennus, epätoivo, viha ja turhautuminen. Kaikkia näitä tunteita voi tuntea myös ihminen, jolla on ulkoisesti elämässä kaikki hyvin. Samoin korkeamman värähtelyn tunteita: toivoa, uskoa ja rakkautta voi tuntea ihminen, jolla on näennäisesti elämässä rajalliset mahdollisuudet. Voit siis auttaa muita ihmisiä vain olemalla itse onnellinen. Syyllisyyden tunteminen omasta onnellisuudesta ei auta muita olemaan onnellisempia. 

Kukaan meistä ei voi olla tarpeeksi onneton tehdäkseen kaikista maailman onnettomista ihmisistä onnellisia.

Jos asia, jota olet hartaasti toivonut ei ole odotuksistasi huolimatta manifestoitunut, vältä kärsimättömyyttä. Kärsimättömyyden tunne kertoo aina vastustuksesta ja matalasta värähtelystä, kärsimättömyys  vain hidastaa toiveidesi manifestoitumista. Universumilla on myös aina oma aikataulunsa, eli sanonta ”kaikella on aikansa” pitää kirjaimellisesti paikkansa. Aivan kuten planeetat liikkuvat avaruudessa täydellisessä harmoniassa keskenään – niin myös ihmisten toiveet, niiden toteuttajat ja vastaanottajat muodostavat täydellisessä harmoniassa olevan ”verkoston”.

”Kun on aika” alkavat toivomasi asiat loksahdella paikalleen, yksi toisensa jälkeen. Ja se mitä manifestoit on usein vielä paljon suurenmoisempaa kuin mitä olet toivoessasi osannut kuvitella. Universumilla on ihmeellinen kyky täyttää kaikki toiveemme ja yllättää anteliaisuudellaan.

Mutta voit siis myös omalla lyhytjännitteisyydelläsi ja huolestumisellasi hidastaa prosessia – jopa pysäyttää sen kokonaan. Jotkut ihmiset ehtivät jopa siirtyä ajasta ikuisuuteen, palata Lähteeseen, ennen kuin he sallivat unelmiensa toteutua. Eli vastustus (resistanssi) on niin voimakas, että he kykenevät sallimaan toiveensa toteutumisen vasta sitten, kun fyysinen minä ei enää rajoita matalilla taajuuksillaan manifestaatiota.

Korkeamman minämme taajuudella, Lähteessä, kaikki mitä olet ikinä toivonut on olemassa välittömästi kun sitä toivot. Korkeampi minäsi ohjaa sinua läpi elämän unelmiasi kohti, sinun tehtäväsi on vain kuunnella ohjausta ja sallia unelmasi toteutua.

Muista kuitenkin, että monet toiveesi ovat tavalla tai toisella ”yleisiä”.Olet siis ikään kuin vähä vähältä muovannut toiveidesi elämää, samaan tapaan kuin kuvanveistäjä, joka muovaa taideteosta savesta. Kuten taideteoskaan ei ole valmis silloin, kun taiteilija ottaa savimöykyn käteensä – sinunkaan suuri unelmasi ei ole aina valmis manifestoitumaan heti, vaan sinä itse muotoilet haluamasi teoksen. Eli unelmasi on kuin toiveidesi maljassa muhiva  soppa, jonka ainesosat ja mausteet lisäät itse keitokseen, vähitellen, välillä makua ja koostumusta arvioiden.

Kun keitto tai taideteos on lopulta valmis ja annat sille luvan manifestoitua koet suurempaa tyydytystä, kuin jos pyytämäsi asia olisi ollut valmis ja ulottuvillasi heti välittömästi sen esitettyäsi.

Arvosta myös vastoinkäymisiä ja kokemiasi negatiivisia tunteita: Niiden avulla olet kertonut universumille mitä et halua. Luomisprosessin kannalta erittäin olennaista on siis myös kokea epäonnistumisia. Kun tiedät mitä et halua viestiät korkeammalle minällesi myös mitä haluat.

Eikä luominen lopu koskaan. Elämä on aina matka, ei päätepiste. Emmehän matkalle lähtiessämmekään kysy: ”Jos lähden matkalle palaan kuitenkin viikon päästä takaisin kotiin. Miksi siis matkustaa ollenkaan?” Kun saavutamme suuren unelmamme koemme senkin jälkeen edelleen lisää: uutta kontrastia, uusia ongelmia, uusia onnistumisia. Jos olemme köyhiä meillä on köyhän ihmisen unelmat ja ongelmat. Kun olemme rikkaita, meillä on rikkaan ihmisen unelmat – ja ongelmat.