Jos olet jo hyvin kauan toivonut jotakin asiaa, joka ei ole kaikesta toiveikkuudestasi huolimatta toteutunut, niin olet luultavasti lukinnut itsesi velvollisuudentunteiden ja itsekritiikin, eli eräänlaisen itsesabotoinnin ja itserankaisun  vankilaan. Eli olet kyllä hyvin lähellä toiveesi toteutumista, ja olet ollut jo kauan, mutta olet silti vielä useimmiten vain toiveikkuuden taajuudella – usein jopa uskon taajuudella – mutta et siis kuitenkaan tiedon, eli manifestaation korkeassa värähtelytilassa. Sillä vasta kun TIEDÄT, että toiveesi on totta, niin se myös on totta. Ja tämä johtuu siis siitä, että vetovoiman laki on ehdoton luonnonlaki, eikä perustu mihinkään meidän itsemme ulkopuolisiin voimiin, eli ei ole olemassa kohtaloa, karmaa ja ”jumalia”, jotka rajoittaisivat täydellistä vapauttamme.

”Karma” tarkoittaa ainoastaan syytä ja sen seurausta tässä elämässä, eli jos et onnistu jossain asiassa, niin syy tähän on se, että et salli tuota asiaa itsellesi. Eli joko et todella haluakaan tuota asiaa, tai et usko olevasi haluamasi asian  arvoinen.

Vaikka siis olet todellisuudessa täydellisen vapaa, oman elämäsi  luoja, ja vaikka useimmiten jo  uskotkin, että näin todella on, niin olet itse vanginnut itsesi negatiivisten tunteidesi vankilaan,  eli olet jo tunnetasolla niin tottunut rajallisuuden ja arvottomuuden kokemuksiisi, että suljet toistuvasti silmäsi siltä tosiasialta, että voisit vapautua MILLÄ hetkellä tahansa negatiivisesta uskomuksestasi, ja saavuttaa tuon ”saavuttamattoman” unelmasi. Universumi ei koskaan kiellä sinulta mitään. Mutta huomaa: Sinä itse uskot, että unelmasi ON saavuttamaton, ja juuri siksi – ja vain siksi – se myös on sitä.

Eli koska tuo asia ei siis ole toteutunut, vaikka tunnet vetovoiman lain, ja ainakin teoriassa myös uskot  olevasi tietoinen, ja täysin vapaa Luoja, niin uskosi toiveesi toteutumattomuuteen on vahvistunut niin voimakkaasti, että keksit jatkuvasti itse selityksiä sille, miksi näin on  (näin ovat syntyneet myös väärät käsitykset ”karman” olemuksesta). Ja tätä negatiivista uskomustasi vahvistaa jatkuvasti vetovoiman laki, VAIKKA siis ihan tietoisesti  ”valaisit itseesi” positiivista uskoa. Ja vaikka olet myös tietoisesti oppinut kohdistamaan ajatuksesi sellaisiin asioihin, joihin jo varmasti uskot, siis värähtelytaajuutesi kohottamiseksi. Korkea värähtelytaajuushan mahdollistaa mitä tahansa unelmiasi, eli oleellista on vain pyrkiä korkeaan tunnetilaan, tavalla tai toisella.

Esimerkki: Olet jo hyvin pitkään kokenut, että et ole saavuttanut itse itsellesi asettamiasi, opiskeluun, ammattiin tai urakehitykseen liittyviä tavoitteita, eli olet omasta mielestäsi ”alisuorittaja”. Ja vaikka olisitkin koko ajan  aktiivinen ja aikaansaapa, niin koska siis kuitenkin vahvasti uskot omaan arvottomuuteesi, niin on aivan sama, kuinka paljon saat päivittäin asioita aikaan, sillä et kuitenkaan salli itse itsellesi arvostusta. Ja tämä arvottomuuden tunne on saattanut johtaa siihen, että et salli itsellesi arvostusta myöskään muiden taholta. Ja vaikka sinua todellisuudessa arvostettaisiinkin suuresti, niin et havaitse tuota arvostusta, koska et siis itse arvosta itseäsi, etkä myöskään salli itsellesi rahallista arvostusta työstäsi. Tai vaikka sallisit rahaakin työstäsi, niin et arvosta tuota rahaa, eli tunnet itsesi suuriakin rahasummia saadessasi edelleen arvottomaksi. Eli arvottomuudentunteesi on siis SINUSSA, ja siksi on aivan sama, kuinka paljon asioita teet, ja teetkö tehtäväsi huonosti tai erinomaisen hyvin, ja palkitaanko sinua saavutuksistasi.

Jos  olet  esimerkiksi  jo pitkään toivonut pääseväsi ihanalle lomamatkalle, ja olet raatanut valtavasti tuon loman eteen, siis ”ansaitaksesi tuon loman”, niin vaikka sinulla on jo runsaasti  rahaa loman toteuttamiseen, niin lomastasi ei kuitenkaan tule onnistunut. Ja tämä johtuu siis siitä, että et arvosta itseäsi, ja tunnetilasi itsesi ja lomasi suhteen on negatiivinen. Olet siis YRITTÄNYT ansaita itsellesi tuon loman, mutta et kuitenkaan tunnetasolla koe ansainneesi sitä,  joten rankaiset itseäsi  vaikkapa sairastumalla lomallasi, tulemalla huijatuksi tai ryöstetyksi,  tai matkakumppanisi on koko loman ajan pahantuulinen, koska olet ”pakottanut hänet mukaasi nauttimaan lomasta”. Ja kun lopulta saat  ”unelma”lomasi päätökseen, niin sinusta tuntuu, kuin olisit uurastanut valtavasti nauttiaksesi ihanasta ja kalliista lomastasi, eli et todellisuudessa olekaan nauttinut. Ja tämä saa sinut arvostamaan itseäsi entistäkin vähemmän.

Jos sinulla on joskus hyvin kauan sitten ollut ”elämäsi tilaisuus” menestyä, mutta syystä tai toisesta olet epäonnistunut tuossa tilanteessa, niin tällaisesta yhdestä ainoasta kokemuksesta saattaa jäädä niin vahva negatiivinen tunnemuisto, että kannat sitä mukanasi elämäsi loppuun saakka, kokien toistuvasti samanlaisia epäonnistumisia, eli ikään kuin rankaiset itse itseäsi, et anna ”itsellesi anteeksi”. Ja vaikka olisit jo ajat sitten unohtanut negatiivisen uskomuksesi alkusyyn, niin se, että jatkuvasti edelleen epäonnistut, tai koet riittämättömyyttä ja alemmuudentunteita, pitää negatiivisen uskomuksesi aktiivisena mielessäsi. Muista kuitenkin, että tällaisella negatiivisella noidankehällä, ja oman itsesi kiusaamisella, on myös suurenmoisen positiivinen kääntöpuolensa, eli kaikki kokemasi epäonnistumiset ovat luoneet suunnattoman voimakkaan toiveen onnistumisesta. Eli tätä tarkoittaa, kun sanotaan, että ”kärsimyksen ansiosta saat kirkkaamman kruunun”. Kärsimys ei siis ole lainakaan välttämätöntä kokeaksemme elämäniloa ja onnistumisia, mutta kokemamme kärsimys ei myöskään koskaan mene hukkaan, vaan luo aina itsensä vastakohdan, eli suurenmoista iloa, ja täyttymyksen tunnetta.

Mutta tällainen ikuinen riittämättömyyden kokemus, ja oman itsen halveksiminen aiheuttaa sen, että monet ihmiset eivät arvosta itseään, vaikka he omistaisivat valtavan omaisuuden, ja vaikka heillä olisi perhe, ystäviä ja menestyksellinen ura. Mikään ei siis ”riitä” sellaiselle ihmiselle, joka ei rakasta itseään ehdoitta.

Moni äärimmäisen taitava ja lahjakas ihminen myös sabotoi konkreettisesti itseään, eli luo itselleen epäonnistumisia, työttömyyttä, häpeää, sairauksia ja ihmissuhdeongelmia, kieltääkseen itseltään onnistumiset ja ilon. Ja kaikki tämäkin johtuu vain siitä, että hän ei itse arvosta itseään, eli hän tuntee täysin päinvastaisia tunteita itseään kohtaan, kuin mitä hänen oma korkeampi minänsä tuntee.

Jos  tunnistat itsessäsi tällaisen itserankaisijan, niin vältä ehdottomasti kaikkea yrittämistä negatiivisesta tunnetilasta käsin! Eli jos olet pelkän toiveikkuuden tunnetilassa,  inspiraatiosi toimia syntyy negatiivisessa tunnetilassa, eli kyse on velvollisuudentunteen synnyttämästä motivaatiosta, ei siis korkean tunnetilan inspiraatiosta, niin älä yritä hakea työpaikkaa, älä tarjoa ideoitasi kenellekään, älä pelaa uhkapelejä, äläkä yritä etsiä itsellesi kumppania. Sillä mitä enemmän koet epäonnistumisia, niin sitä vahvemmaksi muuttuu oma  negatiivinen uskomuksesi siitä, että et voi koskaan onnistuakaan missään hankkeissasi, etkä saada mitä toivot. Eli päästä irti pakonomaisesta yrittämisestä!  Sillä silloin tunnetilasi pääsee kohoamaan, ja  toiveesi toteutuvat kuin itsestään.

Olemme äärimmäisen  taitavia keksimään selityksiä ja perusteluja sille, miksi emme onnistu jossain asiassa, ja löydämme näitä selitysmalleja siis oman itsemme ulkopuolelta, vaikka ainoa syy epäonnistumisiimme on aina  itsessämme, eli siinä, että emme arvosta itseämme, emmekä siis itse salli menestystä ja toiveitamme itsellemme. Todella moni suurenmoisen lahjakas ihminen ehtii kuolla, ennen kuin hän sallii – vapautuessaan siis negatiivisista tunteistaan fyysisessä kuolemassa –  itselleen menestyksen. Esimerkkinä vaikkapa Carmen-oopperan säveltäjä Georges Bizet, joka kuoli, ennen kuin hänen kritiikkiä saaneesta oopperastaan tuli maailmankuulu. Samanlaisia esimerkkejä ns. suurten taiteilijoiden joukossa on todella paljon.

Ja ainoa asia, mitä kenen TAHANSA meistä tarvitsee tehdä saavuttaaksemme unelmiamme, on siis korkean tunnetilan tavoittelu, eli oman itsemme rakastaminen ja arvostaminen täysin ehdoitta. Eli se, että muistamme olevamme jo lähtökohtaisesti mittaamattoman arvokkaita sieluja, eli meidän ei tarvitse suorittaa yhtään mitään elämässämme, tullaksemme arvostetuiksi. Kukaan ei tietenkään ESTÄ meitä työskentelemästä saavutustemme eteen, ja nauttimasta saavutuksistamme, mutta totuus on, että emme koskaan tule saavuttamaan tyytyväisyyttä ja onnellisuutta suorittamalla velvollisuuksia negatiivisissa tunnetiloissa, vaan ainoastaan kokemalla onnellisuutta ja iloa juuri nyt.

Kukaan tai mikään voima itsesi ulkopuolella ei siis koskaan vaadi sinua suorittamaan jotain tiettyä elämäntehtävää, tai ansaitsemaan iloasi raatamalla, ja muiden ihmisten puolesta uhrautumalla, vaan olet joka hetki täysin vapaa iloitsemaan ja saavuttamaan mitä tahansa. Ainoa asia, jota vaaditaan unelmiesi toteutumiseen, on positiivinen tapahtumaketju, joka siis perustuu aina oman itsesi arvostamiseen,  eli siihen, että sallit itsellesi ilon, ja ilosi siivittämänä unelmasi itsellesi.

Jos siis juuri nyt olet tilanteessa, jossa unelmoit vaikkapa lomasta rakkaasi kanssa, mutta sinulla ei ole rahaa, vapaa-aikaa, eikä myöskään rakastettua, niin jos tuijotat rahattomuuttasi, kiireitäsi ja yksinäisyyttäsi, ja ajattelet, että sinun tulisi ensin saavuttaa sitä-ja-tätä, ennen kuin pääset lomallesi, niin huomaa, että ajatuksesi perustuvat vain väärään, itse luomaasi negatiiviseen uskomukseen, eli velvollisuuden- ja arvottomuudentunteeseen. Uskot siis, että et ole tarpeeksi arvokas kokeaksesi ihanan loman, joten vetovoiman laki saa sinut keksimään tekosyitä sille, MIKSI tuo loma ei ole mahdollinen.

Ihana lomasi tuntuu siis todella kaukaiselta vain siksi, koska et ole kenties pitkiin aikoihin päässyt lomamatkalle,  ja tällä perusteella päättelet, että lomasi toteutumisen, ja etenkin rakastetun löytymisen täytyy edelleenkin vaatia pitkiä aikoja.

Kaikki tämä on kuitenkin oman mielesi, ja negatiivisten tunnetilojesi luomaa harhaa. Kaikki, mitä olet toivonut, on jo olemassa ja ulottuvillasi, vain sinä itse olet matalammalla värähtelytaajuudella, kuin toiveesi!

Kaikki itsesabotaasi ja itserankaisu perustuu siis vain ja ainoastaan omiin, negatiivisiin uskomuksiisi, ja myös kaikki ne ihmiset, jotka voisivat sinua sinun tilanteessasi auttaa, ovat pakotettuja noudattamaan sinun negatiivisia uskomuksiasi, arvostavat tai rakastavat he sinua kuinka paljon tahansa. Esimerkiksi jos olet yksinäinen, niin tuo rakastettu, josta olet unelmoinut, unelmoi  parhaillaan sinusta, mutta sinä itse et salli kohtaamistanne.

Jos siis olet havainnut tällaista alemmuudentunteisiin, velvollisuudentunteisiin, ja jopa itsevihaan perustuvaa itsesabotointia itsessäsi, niin havaittuasi asian, lakkaa ajattelemasta sitä, äläkä missään nimessä puhu siitä kenellekään. Se, että itse tiedostat asian, on kyllä erittin hyvä asia, sillä nyt voit kohdistaa huomiosi ainoastaan itsesi arvostamiseen, ja  siten unelmiesi sallimiseen. Myös uskomus, että sinun täytyy odottaa kärsivällisesti unelmasi toteutumista, on sekin vain manifestaatiota hidastava, negatiivinen uskomus. Riittää, kun et kiinnitä huomiota siihen, mikä ei ole vielä toteutunut, vaan päästät hetkeksi kokonaan irti toiveestasi, KUNNES näet merkkejä sen toteutumisesta, jolloin voit alkaa jo varovasti vahvistaa orastavaa uskoasi unelmoimalla tulevasta. Ja tällöin positiivinen tapahtumaketju on jo käynnissä, eli olet lähestymässä unelmasi konkreettista toteutumista.

Muista: Universumi ei koskaan kiellä sinulta mitään sellaista, mitä todella toivot. Kaikki unelmasi eivät aina ole  todellisia, sydämesi toiveita, mutta toiveesi toteutuessa kyllä lopulta aina ymmärrät, miksi joku aiempi toiveesi ei toteutunutkaan. Se ei toteutunut siksi, että sydämesi todellinen toive oli toteutuessaan niin paljon suurenmoisempi.

Luota siis aina täydellisesti universumin, ja oman korkeamman minäsi viisauteen.

Kun tunnet negatiivisen tunteen, niin mieti, mikä ajatus sai sinut sitä tuntemaan. Ajattelitko jonkin asian puuttumista elämästäsi, sellaisen, jota pidät hyvin tärkeänä? Oli tuo asia ihan mikä tahansa, niin negatiivinen tunne kertoo siitä, että toiveesi on jo olemassa, mutta sinä tunnet kärsimättömyyttä, ja olet siksi oman toiveesi esteenä. Jos kuuntelisit korkeassa tunnetilassa korkeamman minäsi ohjausta, niin tuntisit koko ajan onnellisuutta, selkeyttä ja tyytyväisyyttä, ja luottaisit siihen,että korkeampi minäsi ohjaa sinua aina kaikkein  nautinnollisinta polkua pitkin kohti toveitasi.

Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään muuta, kuin elää juuri tätä hetkeä, rentoutua, iloita tapahtumista, joita koet, toimia inspiroituneena – eli olla kiinnittämättä mitään huomiota niihin unelmiisi, joita sinulla ei vielä ole –  ELLET inspiroidu ajattelemaan niitä korkeassa tunnetilassa!

Sillä jos saat impulssin ajatella toteutumattomia toiveitasi korkeassa tunnetilassa, eli haltioidut – pakottomasti ja huolettomana –  sellaisista asioista, joista olet unelmoinut, niin nopeutat positiivista tapahtumaketjua, jonka seurauksena saavutat unelmasi.

Erota siis aina toisistaan visualisoinnin yrittäminen, ja inspiroitunut unelmointi. Ja sama koskee meditointia: Jos YRITÄT MEDITOIDA saavuttaaksesi jotakin, niin sinun on paljon vaikeampi vastaanottaa tietoa korkeammalta minältäsi, koska kysymyksesi on voimakkaasti aktivoitunut, ja kysymys on aina paljon matalammalla värähtelytaajuudella, kuin vastaus. Ja juuri tästä syystä ”ongelmasta irtipäästäminen” ja ”elämälle antautuminen” on niin tärkeää.

Olet ehkä usein huomannut, että kun teet jotain rutiininomaisia arjen askareita, esimerkiksi siivoat tai ajat autoa, niin juuri silloin saat – kuin hentona kuiskauksena – korkeammalta minältäsi inspiraation, miten joku ongelma voisi ratketa. Juuri tuo ”kuiskaaja” on siis oma korkeampi minäsi, joka käyttää joka hetki kaikki mahdolliset tilaisuudet auttaakseen sinua. Mutta usein siis keskityt niin voimakkaasti ongelmaasi, että et kykene kuulemaan näitä korkeamman minäsi kuiskauksia.

Vapauta siis itsesi vain tuntemaan onnellisuutta ja mielenrauhaa, mistä syystä tahansa.

Jos esimerkiksi koet epävarmuutta ja huolta siitä, tuleeko nykyinen parisuhteesi jatkumaan,  niin huolesi kertoo siitä, että etsit rakkautta aivan väärästä paikasta. Et voi koskaan saada rakkautta kumppaniltasi, ellet itse ole yhteydessä omaan korkeampaan minääsi, sillä rakkaus, jota tunnet, on aina sinussa, et siis saa sitä kumppaniltasi. Ja vaikka parisuhteesi jatkuisikin, huolestasi huolimatta, niin jos koet epämukavaa oloa parisuhteessasi, niin pakotat myös kumppanisi ilmentämään itsessään negatiivisia tunteita, etkä siksi koe onnellisuutta, vaan huolesi ja pelkosi vain lisääntyvät. Välillänne on siis negatiivisiin tunteisiin perustuva side. Ja koska olet negatiivisessa tunnetilassa, niin koet koko ajan parisuhteessasi negatiivisia kokemuksia, eli negatiiviset tapahtumaketjut vain voimistuvat – kunnes vihdoin lakkaat huolehtimasta, ja lakkaat yrittämästä miellyttää kumppaniasi, ja itse ikään kuin  SIETÄÄ  häntä,  tai lakkaat vaatimasta häneltä mielesi mukaista käytöstä. Eli lakkaat  pitämästä  epätoivoisesti ja väkisin ”korttitaloa pystyssä”, myskyn raivotessa sen sisällä.

Huono parisuhde ei suinkaan ole aina parempi, kuin ”ei parisuhdetta ollenkaan”. Mutta toisaalta: rakkaus, joka kestää, kestää myös myrskyjä ja erilläänoloa. Ja suhde, joka päättyy, väliaikaisesti tai lopullisesti, on joka tapauksessa jo luonut  paremman version itsestään.

Eli negatiiviset kokemuksesi ja tunteesi voimistavat koko ajan toiveidesi virtaa, koska jokainen ei-toivottu kokemuksesi luo aina lisää toiveita. Ja koko ajan, kun olet negatiivisessa tunnetilassa, niin yrität kaikin voimin purjehtia vastavirtaan. Ja lopulta virta on jo niin voimakas, että et enää jaksa taistella,ja luovutat, päästät irti airoistasi. Ja samalla hetkellä veneesi kääntyykin myötävirtaan,ja alat suorastaan syöksyä kohti todellisia toiveitasi, sillä virtauksen voima on jo vastustamaton.

Tämä esimerkki kuvaa sitä, kuinka turhaa kärsimys elämässä on. Voimme toki nauttia äärikokemuksista ja draamasta, eli jos koemme paljon negatiivista, niin positiivinen tuntuu suhteessa ihanammalta. Mutta voimme valita myös paljon helpomman polun,ja se polku on kulkemista resonanssissa ja harmoniassa oman korkeamman minämme kanssa, jokaista kokemaamme ongelmaa vain hyödyllisenä opasteena arvostaen.

Negatiivista tunnetta tuntiessasi vastustat siis täysin poikkeuksetta aina vain omia toiveitasi. Ja mitä enemmän olet tietoisesti harjoitellut korkeassa tunnetilassa pysymistä, niin sitä herkemmin tunnet sen, jos et jonakin hetkenä kuljekaan toiveidesi suuntaan. Et siis ole enää turtunut tuntemaan negatiivisia tunteita. Ja siksi tietoisen luojan polulta ei ole paluuta ”tavalliseen elämään”, siihen ”ei kurjuutta kummempaan”.

Eli onnellisuus on hetkessä elämisen harmoniaa. Sitä, että vastaanotat joka hetki jotain, mikä tekee sinut onnelliseksi. Mutta et siis yritä kiirehtiä oikotietä kohti ”suuria päämääriäsi”, vaan luotat siihen, että korkeampi sinussa tietää aina tarkalleen, milloin, miten, ja kenen toimesta suuri unelmasi toteutuu.

Jos siis löydät itsesi joskus tilanteesta, jossa ”innostuit vähän liikaa”, ja toivoit kovasti jotakin, mutta lähes varmana pitämäsi toive, tai ratkaisu ongelmaan, ei toteutunutkaan, niin ”kirvelevä” pettymyksen tunteesi johtuu siitä, että olit kärsimätön, ja olitkin siis vain toiveikkuuden, et tiedon  tunnetilassa. Tällaisissa tilanteissa helpoin polkusi on vain pyyhkiä pettymys mielestäsi, ja jatkaa tyynenä eteenpäin, sillä pettymyksen tunteesi voimakkuus kertoo siitä, että olet  jo hyvin lähellä todellista toivettasi.

Jos olet kokenut elämässäsi paljon epäonnistumisia ja pettymyksiä, niin olet jo ehkä luonut vahvan negatiivisen uskomuksen siitä, että et voi onnistua MISSÄÄN sinulle tärkeässä asiassa, ja tällöin sinusta tuntuu joskus siltä, kuin sabotoisit itse itseäsi, eli vihaisit ja rankaisisit itseäsi. Mutta et ole tämänkään uskomuksen vanki, vaan voit vain tietoisesti jättää tuollaiset ajatukset omaan arvoonsa. Ja pitkällisen itsesabotoinnin hyöty on siinä, että jokainen pettymyksesi on kasvattanut ”korkean taajuuden pääomasi” todella valtavaksi, eli olet auttanut universumia suunnattomasti laajentumaan. Eli voit olla varma, että myös onnen ja täyttymyksen tunteesi tulevat olemaan samassa suhteessa suurenmoisia, kuin miten syviä ovat olleet pettymyksesi, surusi ja toivottomuutesi.

Jos siis olet toistuvasti kokenut epäonnistuneesi vaikkapa ihmissuhteissasi, niin jokainen näennäinen epäonnistumisesi on luonut ja jalostanut samalla ihmissuhdetta, jossa tulet kokemaan suurta riemua, yhteenkuuluvuutta, vapautta ja harmoniaa. Ne ihmiset, joihin olet pettynyt, eivät koskaan ole syyllisiä pettymykseesi, sillä sinä itse olet tehnyt heistä juuri sellaisia, kuin miten olet heidät kokenut, eli olet itse odottanut pettyväsi heihin. Mutta jos arvostat noita entisiä kumppaneitasi, arvostat sitä, että juuri he ovat auttaneet sinua muovaamaan itsellesi unelmiesi ihmissuhdetta – niin silloin myös tuo unelmiesi suhde mahdollistuu. Ja joskus koet tuon unelmiesi suhteen myös entisen kumppanisi kanssa, katsot häntä vain nyt korkeamman minäsi silmin, ja siksi näet ”toiveidesi luomuksen hänestä”, et siis sitä versiota, mihin olit aiemmin pettynyt.

Tai jos olet tehnyt elämässäsi paljon työtä, saavuttaaksesi  rikkautta, ja sen myötä  vapautta elämääsi, mutta rahatilanteesi tuntuu vain huononevan, niin muista, että aina kun olet toivonut rahaa, olet samalla myös luonut sitä, et vain ole sallinut noita rikkauksia  vielä itsellesi. Raha on aina vain energiaa, jota joko sallit, tai et salli itsllesi. Jos raadat negatiivisessa tunnetilassa, niin saat suhteessa paljon vähemmän rahaa, kuin unelmoimalla rahasta ja vapaudesta korkeassa tunnetilassa, ja seuraamalla inspiraatioitasi.

Tai jos olet unelmoinut saavasi aikaan jotain merkittävää, täyttäväsi tavalla tai toisella  ”elämäntehtäväsi”, mutta olet kerta toisensa jälkeen tullut muiden ihmisten taholta torjutuksi, ja olet joutunut hautaamaan sellaisiakin ideoita, jotka tuntuivat sinusta aivan mahtavilta – niin jokainen kokemasi pettymys ja torjutuksi tuleminen on luonut aina tulevaisuuteesi tilanteen, jossa sinua kunnioitetaan suuresti, ja ideoitasi pidetään suunnattoman arvokkaina.

Älä siis KOSKAAN ajattele, että elämäsi on mennyt hukkaan, sillä mikään, mitä koemme, ei ikinä ole turhaa. Mutta voit siis  kärsimyksen sijasta valita joka hetki myös ilon ja onnellisuuden, ja kun tunnet onnellisuutta, mistä tahansa syystä, niin ”velatkin ovat saatavia”, siis myös ihan konkreettisesti!

Suuret unelmasi toteutuvat aina juuri sillä hetkellä, kun kaikkein vähiten osaat sitä odottaa – hetkellä, jolloin koet  onnellisuutta ja harmoniaa siitä huolimatta, että suuri unelmasi ei ole vielä toteutunut. Sillä olemme ikuisesti kulkemassa kohti toiveitamme, elämämme ei tule  koskaan valmiiksi – onnellisuus on aina vain hieman valmiimmaksi tulemista.

Nauti siis matkastasi, joka itsessään on täyttymys, ilo ja onni.