Monta päivää on mennyt etten ole ehtint/jaksanut kirjoitella, johtuen kuumuudesta tai väsymyksestä. Kuumuus väsyttää valtavasti, eikä tarvitse ainakaan televisiota katsoa illalla ennen nukkumaan menoa, koko talo hiljenee klo 22.00. 

Käväisimme rouvan kanssa viime viikolla Luganossa ja Comolla. Yövyimme erään ystävän luona jonka koti sijaitsi Luganojärvellä vuoren korkeimmalla kohdalla. Ystävä oli järjestänyt illaksi pienimuotoiset kutsut ja kutsunut paikalle ystäviään ja työkavereitaan. Oli huikeaa katsoa illan pimetessä kaupungin valoja lintuperspektiivistä. Aloitimme ruokailun 22.30 ja siinä vaiheessa olisin ollut kiitollinen jos olisin päässyt nukkumaan. Tarjolla oli mitä mahtavimpia alkupaloja sekä lämmintä ruokaa. Mukava oli nukkua viileämmässä ilmassa kuin täällä Piemontessa, jouduimme oikein käyttämään peittoja kun taas täällä kotikulmilla ei paljon peittoja tarvita. Seuraavana aamuna kävimme katsastamassa Luganon kaupat ja lounaalla Thai-ravintolassa ja jälleen kerran ruoka oli aivan mahtavaa. Ajoimme Comon kautta Piemonteen ja koko päivähän siinä vierähti. Paluumatkalla ajoimme muutaman kerran moottoritiellä harhaan, mutta loistavasti pääsimme kotiin. 

Aloitin puutarhatuolien maalausurakan, vakituiset aamutyöt ja sitten maalipurkkien kimppuun. Alusmaali ja päävärinä sama väri kuin ennen olivat puistojemme vihreät penkit. Nyt jo kolmatta päivää maalailen tuoleja, puolet tuoleista on jo valmiita ja luulen, että huomenna kaikki on valmista. Ne näyttävät erittäinkin hyviltä tummanharmaiden pöytien kanssa. Ongelmana maalausurakalle on tämä lämpötila, aamupäivällä pystyy maalaamaan pari tuntia ja sitten vasta seuraavan kerran illalla. 

Eilen olimme sunnuntailounaalla herra, rouva, nonna ja minä Calossossa. Ravintola oli hyvin pelkistetty, niin kuin täällä on suurin osa jopa mauttomia. Koristeltu vaaleanpunaisilla sifonkiverhoilla, riemunkirjavilla kukilla jne. mutta ruoka oli erittäin hyvää ja terassilta avautuivat huikeat näkymät viinilaaksoihin. Viereisessä pöydässä 10 henkinen norjalainen seurue vietti 70-vuotispäiviä ja kenellekään ei jäänyt epäselväksi kuka heistä oli päivänsankari.

Tänään maanantaina emäntä ja isäntä lähtivät kahden päivän pikalomalle Marmoran vuoristoon lähelle Ranskan rajaa. Isäntämme on viettänyt siellä paljon aikaa pienenä poikana oman isänsä kanssa. Olemme kahdestaan nonnan kanssa huolehtimassa vieraista, aamupaloista sekä aperitiiveista. Tänään illalla tulee meille vielä italialainen perhe pienen lapsen 3,5 vuotiaan kanssa. Nonna paistelee piparkakkuja sekä torttuja, minä istuskelen näkyvillä jos joku sattuisi tarvitsemaan jotakin. Lämpötila tällä hetkellä on noin 32 astetta. 

Keskiviikkona lähdemme rouvan kanssa Milanoon ja käydään pikavisiitillä myös Luganossa, kokopäiväretki siis. Hoidellaan rouvan lasten asioita ja ollaan heille avuksi. Yksi saapuu amerikasta ja lähtee samantein Thaimaaseen, toinen muutti sunnuntaina uuteen asuntoon ja kolmas haetaan Luganon vuorilta. 

Eilinen aamu alkoi värikkäästi. Viereisen talon herra aloitti aamulla ennen klo 7.00 kaatamaan puita pihaltaan melkoisen järeällä kalustolla! Välillämme on tie ja talojen välillä noin 5 metriä joten voitte vaan kuvitella, että meteli aamuaikaisella oli hirmuinen.

Nonna oli kiukkuinen kun ’pesula’ oli hämähäkin seittien peitossa. Isännän sanoin kiukkuinen ja emännän sanoin ravoissaan, niin tai näin Nonna oli päivän poissa tehtävistään. Pesula jossa Nonna huoltaa koko toimintamme lakanahuollon, vaatehuollon ja pyyhehuollon. Pesula on  Nonnan valtakuntaa. Aamulla kun menin alakertaan niin kaikki olivat haudanvakavina keittiössä, enpä tohtinut kysyä mitään. Hetken päästä toinen naapuri jo poltteli roskiaan omalla pihalla ja savu kiersi pihallamme aamiaisen aikaan kun vieraat söivät aamupalaa. Isäntämme kävi molemmille herroille huomauttamassa josko voisivat hieman ajatella puuhiaan!!! Viereisessä talossa tehdään myös remonttia ja täällä talossa ollaan melkein hermoraunion partaalla kaikkien näiden elämän äänien kanssa, jokainen heiluttelee käsiään ja puhisee.

Hoideltiin paljon asioita juustopuotia, rautakauppaa (vihdoinkin maalihankinnat), tehtiin keittiötuolikaupat ja tungettiin 4 uutta tuolia autoon. Illalla läksimme vuorille festaamaan. Ajoimme lähikylän keskustaan josta piti olla yhteiskuljetus vuorille, kuljettaja ei koskaan ilmestynyt paikalle joten kaikki ajoivat omilla autoillaan paikan päälle. Erään ravintolan omistaja oli kutsunut yhteistyökumppaneitaan 70 henkilöä paikan päälle. Tarjolla oli ruokaa, juomaa ja hyvää seuraa. Emäntämme sanoikin, että joudumme juomaan tavallista enemmän proseccoa. 

Tänään keskiviikkona olimme Cuneossa, me naiset kampaajalla ja muut asioita hoitelemassa kaupungilla. Viime vuoden kampaajakokemus takanani tiesin miten toimia. Hyvin saimme yhteistyön sujumaan hairstylistin kanssa sekä hoitohenkilökunnan kanssa. Mahtavilla liikkeillä olisi stylisti mielellään sipaissut enemmänkin minulta hiuksia pois!!! Hiuksista tuli hienot ja väristä hyvä, lähtiessämme kaikki tulivat hyvästelemään ja tiedustelemaan olinhan tyytyväinen kampaukseeni. Jatkoimme matkaamme kaupungille ja asioiden hoitoa siellä. Paluumatkamme ajoimme valtavassa ukkosmyrskyssä herran ja rouvan kinastellessa puhelimesta ja asiakkaista jotka käyttäytyvät huonosti. Näiden pienten asioiden hoitoon meillä meni vain kahdeksan tuntia!!!