Terveyttä ei voi suorittaa

Kävin tällä viikolla vaihteeksi sisätautilääkärin konsultaatiossa. Pelkäämäni tähystyslähetteen sijaan lääkäri tarjoili varsin vapauttavan oivalluksen sanoilla: ”Ei sen ruokavalion kanssa kannata niin pingottaa.”

Olen – pitkälti tiedostamattani – elänyt uskossa, että jos vaan onnistun tarpeeksi hyvin elämään ja syömään tiettyjen sääntöjen mukaan, minusta tule kaikista maallisista paheista vapaa täydellisen terve ja energinen superihminen. Harmi vaan, että näitä sääntöjä ei ole kerrottu missään yksiselitteisesti, vaan netti on täynnä erilaisia ihmeparantumista tarjoavia ohjeita fodmapista paleoon ja karppauksesta raakaruokaan. Harmi myös, että ei se ihan niin mene.

Jotkut superfoodhifistelijät väittävät etteivät sairastu ikinä, mutta tavallisiin ihmisiin tämä ei valitettavasti päde. Esimerkiksi ruuansulatus on samaisen lääkärin mukaan siitä jännä asia, että jos se sattuu olemaan huonossa jamassa, mikä tahansa ruoka laukaisee oireet, ja siksi ruokavaliohoitojen teho on rajallinen (toki yksiselitteisiä sairauksia kuten keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia lukuunottamatta). Siksi omakin ajatuskulkuni, että jos voin huonosti se on oma vika aiheuttaa vain tarpeetonta stressiä ja turhautumista.

En kuitenkaan väitä, etteikö omaan hyvinvointiin voisi tiettyihin rajoihin asti vaikuttaa. Tässä mielestäni tärkeää on se kuuluisa oman kehon kuunteleminen, samoin kuin oman korvienvälin. Jos tiedät, että jostain tulee hyvä olo, tee niin. Jos tiedät, että jostain tulee paha olo, ei ehkä kannata tehdä niin ainakaan kovin usein. Jos jossain nettilistassa sanotaan, että koivuallergikot saattavat ehkä reagoida persikoihin, älä tee tästä sääntöä jollet tiedä persikoiden olevan juuri sinulle ongelma.

Tältä ihminen näyttää juostuaan puolitoista tuntia pallon perässä.

Tältä ihminen näyttää kiivettyään omin voimin tunturin huipulle.

Minä tiedän, että minulle tulee 95% varmuudella hyvä fiilis liikunnasta. Minä tiedän, että minulle tulee maha kipeäksi ruisleivästä. Minä tiedän, että esimerkiksi tipaton ei vaikuttanut vointiini juuri suuntaan tai toiseen, vaikka sitäkin usein ihmelääkkeenä milloin mihinkin vaivaan mainostetaan. Minä tiedän, että voin koska tahansa sairastua flunssaan tai nyrjäyttää nilkkani, mutta sitä odotellessa aion olla stressaamatta asiasta, koska kaikkeen en voi itse vaikutta.