Huono ihminen

Olen huono ihminen.

Unohtelen asioita, joita olen luvannut tehdä. En ole lähes viikkoon laittanut tikkua ristiin opiskelujeni eteen. Äksyilen ja murjotan ihmisille asioista, jotka eivät ole heidän vikansa. Pilaan terveyteni sokerilla ja prosessoidulla ruualla.

Saastutan ympäristöä maitorahkoillani ja paistelen surutta pannulla teurastamoilla kidutettuja eläinparkoja. Tuhlaan rahani joutaviin vaatteisiin ja aikakauslehtiin. En edes lajittele banaaninkuoria.

Olen niin surkea tapaus, että vietän sunnuntaini opettamassa suomea pakolaisille. Järjestelen yliopistolla yhdentekeviä hyväntekeväisyystempauksia. Kävin tänään jo nostelemassa painoja ja kohta lähden uimaan. Muuan fysioterapeutti kuulemma kehui liikuntatottumuksiani, ja valmentaja tänään työnnön tekniikkaani, mutta mitäpä ne mistään tietävät.

Hidastan valmistumistani tekemällä töitä yrityksessä, joka muun muassa tarjoaa terveyspalveluja syrjäpaikkakunnille, joissa niitä ei muuten olisi. Kuljen paikasta toiseen pyörällä, mutta se nyt onkin ihan oikein köyhille opiskelijoille. Pahoitan säännöllisesti isovanhempieni mielen menemällä kahville, mutta kieltäytymällä pullasta.

Ottomaatillakin painan ”nosto ja lahjoitus”-nappia vain noin joka toinen kerta.