Crossfit ja sen vaikutukset (nais)ihmisen kehoon puhuttaa aika ajoin nettikansaa. Milloin on postailtu hurjia ennen-jälkeen-kuvia, huolestuttu lajin vaarallisuudesta tai hehkutettu sen tuottamia endorfiinipöllyjä.

Itse olen harrastanut crossfitia noin puolitoista vuotta, josta reilun vuoden verran päälajinani. Missään vaiheessa en ole tänä aikana tarkoituksellisesti dieetannut tai muutenkaan muuttanut ruokavaliotani kovin radikaalisti, mutta sivuhuomiona mainittakoon, että menetin viime syksynä muutaman kilon elopainoa kilpirauhassairauden takia. Mutta miten itse crossfit on vaikuttanut kroppaani?

Ennen-kuvat vuosilta 2011-2013 lakkiaisista, risteilyltä ja festareilta.

Ulkonäköön ja kropan malliin liittyen huomaamiani eroja:

• Vaatekoko, ja varsinkin kuppikoko, on pienentynyt 2-3 pykälää. 
• Sopivassa sivuvalossa ystävällismielinen katsoja voi kuvitella näkevänsä joitakin lihasmaisia muotoja. Jopa vatsassa, jos sitä ei turvota. Mitään kaapinkokoinen bodari -efektejä ei kuitenkaan toistaiseksi ole syntynyt. 
• Käsien ihossa on jatkuvasti kovettumia ja säärissä (sekä satunnaisissa muissa kohdissa) mustelmia. Pitkien kynsien kasvattaminen on mahdotonta.
• Ryhtini on parantunut sekä oman että parin tutun jumppaohjaajan arvion mukaan.

Jälkeen-kuvat tältä syksyltä. Näköjään olen ainakin alkanut ottaa selfieitä.

Muita muutoksia, jotka eivät liity ulkonäköön:

• Arkisissa puuhissa ei tule enää vastaan tehtäviä jotka olisivat fyysisesti (liian) raskaita. Puhun nyt siis askareista kuten mattojen tai ruokaostosten kantaminen portaissa, huonekalujen siirtely, työmatkapyöräily kiireessä jne., jotka ennen saivat aikaan puuskutusta ja ähinää, mutta hoituvat nykyisin vaivatta.
• Ruokahalu ja energiantarve on lisääntynyt varmaan puolitoistakertaiseksi, eikä enää esimerkiksi yhdellä lämpimällä ruualla pärjääminen tule kysymykseenkään.
• Treeneistä tuli alkuun aina lihakset kipeiksi, mutta nykyisin enää silloin, jos teen jotain liikettä, jota en ole harjoitellut pitkään aikaan.