Puhdasta ruokaa?

Terveellinen ateria, jossa on runsaasti proteiinia ja kasviksia ja vain vähän rasvaa? Vai tehotuotettua broileria, nisäkäspennuille varattua jugurttia sekä terveyden pilaavia tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja?

Puhdas ruoka on nykyajan mantra, ja puhdasta ruokaa syö vähintään joka toinen ihminen. Selvähän se, ettei kukaan sontaa halua syödä. Tämän vuoksi puhdasta ruokaa on myös hyvin helppo markkinoida, sillä se vetoaa ihmisiin erittäin syvään rakennettuun ällötysreaktioon. Puhdas ja likainen on ollut aikojen saatossa syytä erottaa, jottei söisi vaikkapa pilaantunutta lihaa ja kuolisi vahingossa sukupuuttoon!

Jännä kyllä, puhdas ja likainen näyttävät olevan huomattavan vaikeita määritellä. Toisille puhdas on rasvatonta maitorahkaa, parsakaalia ja kaurahiutaleita. Toisille lähiluomunautaa voissa paistettuna, toisille takapihalta kerättyistä nokkosista tehty viherpirtelö tai valikoima eteläamerikkalaisia ihmejauheita, joiden nimiä lausuessa menee kieli solmuun.

Paleo-ihmiset, superfoodien syöjät ja karppaajat ovat tämän päivän kommunisteja, joiden viesti on sama: markkinatalous paitsi riistää meitä taloudellisesti, myös pilaa terveytemme. Ruokatehtaat, lääketeollisuus ja valtio ovat salaliitossa tarkoituksenaan syöttää meille halpaa moskaa joka tuhoaa elimistömme puolustusmekanismit ja taannuttaa meidät hiilari- ja lääkeriippuvaisiksi orjikseen.

Kommunismi, kuten monet muut aatteet, lähti erinomaisen hyvästä ideasta. Monet aatteet kuitenkin menevät pilalle siinä kohti, kun niistä yritetään tehdä ainoaa totuutta, oli sitten kyse kristinuskosta tai fitness-ruokavaliosta. Kuinka käy ”puhtaan ruuan”  ideologian