Satunnaisia huomioita Zagrebista

Viini on halpaa, mutta laatu vaihtelee kovasti.

Ratikassa on lähes aina istumapaikkoja; kellään ei näytä olevan kiire täyttämään niitä ruuhkavuoroillakaan.

Baareissa ja kahviloissa saa tupakoida, minkä vuoksi vaatteet pitää valita erittäin tarkkaan, koska ne saattaa joutua laittamaan yhden kuppilassa nautitun teen jälkeen pyykkiin.

Pyykit kuivuvat puolet hitaammin kuin Suomessa. En tiedä miksi.

Täälläkin kaikki kodintavara hankitaan Ikeasta.

Kieltä oppii ymmärtämään yllättävän nopeasti. Tunnistan jo esimerkiksi ruokakaupassa mitä mikäkin on ilman sanakirjaa ja pysyn joogatunneilla kärryillä silloinkin, kun opettaja puhuu kroatiaa. Aktiiviseen sanavarastooni on kuitenkin tullut päivään ja kiitoksen lisäksi ainoastaan yksi sana lisää: voda = vesi. Onneksi ensi viikolla alkaa kielikurssi.

Järjestelmällisyys tai asioiden sujuvuus ei ilmeisesti kuulu tämän kansakunnan vahvimpiin puoliin. Aina kun jokin asia ei toimi niin kuin oli luvattu, huokailemme vaihtareiden kesken: niin kroatialaista.