Tag: en ymmärrä

Terveellinen ateria, jossa on runsaasti proteiinia ja kasviksia ja vain vähän rasvaa? Vai tehotuotettua broileria, nisäkäspennuille varattua jugurttia sekä terveyden pilaavia tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja? Puhdas ruoka on nykyajan mantra, ja puhdasta ruokaa syö vähintään joka toinen ihminen. Selvähän se, ettei kukaan sontaa halua syödä. Tämän vuoksi puhdasta ruokaa on myös hyvin helppo markkinoida, sillä se vetoaa […]

Ihminen on tietyllä tapaa sokea itselleen. Esimerkiksi omien taitojensa, saavutustensa ja vaikkapa nyt fyysisen kuntonsa suhteen. Suuntaan ja toiseen. Eilen teimme crossfitissa paritreenin, jossa kutakin liikettä tehtiin yhteensä 100 toistoa puoliksi jaettuna. Treeni oli muuten kiva, mutta ärsytti leuanvedoissa apukuminauhojen kanssa säätäminen sekä pari boksihypyä, jotka evät ihan nousseet vaan päättyivät nättiin ruhjeeseen polvessa. Että […]

Olen saanut itseni kiinni ajattelemasta: urheilu on turhamaista. Tarkkaan ottaen fitness-urheilu, kehonrakennus ja mikä tahansa liikunta jota harrastetaan ulkonäön vuoksi, oli se sitten vaikka aamuaerobiset jenkkakahvojen häätöön. Crossfit, painonnosto, voimistelu, hiihto jne. ”kunnon urheilulajit” sen sijaan ovat ihan eri asia, koska niissä keskitytään suorituskykyyn. Vai ovatko? Onko tämä kaveri… …enemmän urheilija… … kuin tämä kaveri? […]

”Sä oot kyllä hoikistunut, susta on varmaan puolet lähtenyt! Sä oot varmaan treenannu tosi ahkerasti?” ”Sä näytät hyvältä, siis tosi hyvältä! Paljonko sulla on paino pudonnu? Mitä sä niinkun syöt?”  Jep, painan melkein kymmenen kiloa vähemmän kuin pari vuotta sitten. Ensimmäiset viisi laihduin, kun en tiennyt mitä uskaltaisin syödä, ja elin lähinnä jugurtilla ja kauraleivillä. […]

”Söin suklaapatukan ja nyt on morkkis.” Kuulostaako tutulta? Toivottavasti ei, todennäköisesti kyllä – jäkimmäisessä tapauksessa jatka lukemista. On todella erikoista, miten ihmiset, erityisesti nuoret naiset, syyllistävät itseään aivan turhista pikkuasioista. Toki syyllisyyden tunto on sivistyneen yhteiskunnan elinehtoja (mm. estää useampia ryhtymästä psykopaattisarjamurhaajiksi), mutta kamala morkkis ihan normaaleista asioista menee jo överiksi. Sallin itselleni pienen nautinnon […]

Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä, miten eri tavoilla enemmän tai vähemmän huonoon jamaan joutuneet ihmiset jaksavat nousta takaisin jaloilleen ja laittaa asiansa kuntoon. Yksi läheiseni sairastui jokunen vuosi sitten syöpään, ja heti leikkauksesta toivuttuaan alkoi kuntoilla enemmän kuin ikinä ennen. Entinen työkaverini sai diabetesdiagnoosin, ja hiihti seuraavana talvena jonkun näistä kuuluisista pitkistä kierroksista, en […]

Netissä pyörii taas juttua siitä, kuinka laihduttamalla ja treenaamalla saa ”seksikkään” kropan, kuinka toiset kuitenkin ovat sitä mieltä, että treenaaminen tekee epänaiselliseksi, ja kuinka täydellisen ulkonäön tavoittelu voi johtaa todella pahoihin ongelmiin. Joskus aikaisemmin leikilläni valittelin sitä, kuinka oma hauis ei näytä yhtä isolta kuin toisten bloggaajien. Nyt olen entistä vakuuttuneempi, että liikuntaa ja ruokavaliota […]

Laura Grönqvist kirjoitti Hs.fi:ssä kuinka sporttinen elämä ei ala vahingossa. Hänen mukaansa liikuntaharrastukset kyllä loppuvat helposti epähuomiossa, jos niistä pitää pientäkin taukoa. Sen sijaan harrastuksen ylläpitäminen tai aloittaminen vaatii ”rautaista päättäväisyyttä” tai tiukkaa itsekontrollia kalenteriin ohjelmoitujen treenien ja tavoitetaulukoiden avulla. Minun liikuntaharrastukseni alkoi lähes vahingossa. Työkaveri antoi tutustumislipukkeen paikalliselle naistensalille, ja menin ihmettelemään mistä on […]

Kävi tänään pikku moka crossfit-tunnilla: jäin pohjaan kyykyssä enkä päässyt enää omin avuin ylös. Onneksi parini oli vieressä valppaana ja auttoi tangon pois harteilta niin että mitään vahinkoa ei tapahtunut kenellekään – paitsi allekirjoittaneen itsetunnolle. Pumpui-blogin Lotta kirjoitti joku aika sitten ”surkeudesta ja susihuonoudesta”: kuinka hänen mielestään aikuiselle ihmiselle tekee hyvää harrastaa jotain, missä on […]

Helsingin sanomien mukaan brittiläinen makeisyhtiö lakkaa tekemästä suklaapatukoita, jotka ovat ”liian lihottavia”. Jatkossa patukoiden kaloriraja vedetään 250:een per pötkö. Muuten kiva, mutta tuliko kukaan maninneeksi, että suklaapatukat eivät lihota? Ainoastaan se lihottaa, jos niitä syö yli oman energiankulutuksensa, mutta saman vaikutuksen saa aikaan rahkalla ja ruisleivälläkin. Sitäpaitsi, kuka kieltää syömästä vaikkapa vain puolta jättipatukasta? Tai […]