Tag: keittiöpsykologiaa

Joulu = ähky?

Joulu = ähky?

Koska bloggaan pääasiassa kategoriassa ”liikunta ja ravinto”, lienee aiheellista sanoa tästä näkökulmasta pari sanaa myös joulusta. Joulu tuntuu jakavan ihmiset kahtia: Huomattavan pieni joukko ihmisiä vetää ohjelmaan kirjatut treenit kanafileillä ja rahkalla säestettynä juhlapyhistä riippumatta. Ne pari mahdollisesti syötyä suklaakonvehtia kulutetaan heti seuraavana aamuna lenkillä, ja jos sukulaisten vuoksi on pakko laittaa laatikot pöytään, ne tehdään mahdollisimman […]

Sisunainen

Älä turhia häpeile

Eilen minulle selvisi yllättävä asia: jotkut ihmiset häpeävät kuorsaamista. Siis miksi ihmeessä? Olen pitänyt kuorsaamista käytännön ongelmana, jos samassa sängyssä sattuu nukkumaan joku toinenkin, mutta muuten ihan tavanomaisena asiana. Mitä hävettävää siinä muka on, että pitää ääntä nukkuessaan? Tästä välittömästä ”miksi ihmeessä” -assosiaatiosta huolimatta jokin kello alkoi kilkattaa. Tämähän kuulostaa tutulta. Vaikka en tietääkseni kuorsaa, […]

Pitäisi-ajattelu

Pitäisi-ajattelu

Kuva ei ole lavastettu. ”Vain kolme tavua ja seitsemän kirjainta, joilla on mieletön kyky aiheuttaa pahaa mieltä”, kirjoitti Roosa Murto Hs.fi:ssä jokin aika sitten. Kuten Murto, pidän ”pitäisi”-sanaa yhtenä suomen kielen ällöttävimmistä ja inhottavimmista ilmauksista. Pitäisi syödä enemmän kasviksia, pitäisi juoda vähemmän viiniä, pitäisi olla nätimmät olkapäät, pitäisi vetää enemmän leukoja, pitäisi kärväyttää ylimääräiset napa- […]

Sisunainen

Syyllistynyt suklaapatukan nautintaan

”Söin suklaapatukan ja nyt on morkkis.” Kuulostaako tutulta? Toivottavasti ei, todennäköisesti kyllä – jäkimmäisessä tapauksessa jatka lukemista. On todella erikoista, miten ihmiset, erityisesti nuoret naiset, syyllistävät itseään aivan turhista pikkuasioista. Toki syyllisyyden tunto on sivistyneen yhteiskunnan elinehtoja (mm. estää useampia ryhtymästä psykopaattisarjamurhaajiksi), mutta kamala morkkis ihan normaaleista asioista menee jo överiksi. Sallin itselleni pienen nautinnon […]

Sisunainen

Sporttiseksi vahingossa

Laura Grönqvist kirjoitti Hs.fi:ssä kuinka sporttinen elämä ei ala vahingossa. Hänen mukaansa liikuntaharrastukset kyllä loppuvat helposti epähuomiossa, jos niistä pitää pientäkin taukoa. Sen sijaan harrastuksen ylläpitäminen tai aloittaminen vaatii ”rautaista päättäväisyyttä” tai tiukkaa itsekontrollia kalenteriin ohjelmoitujen treenien ja tavoitetaulukoiden avulla. Minun liikuntaharrastukseni alkoi lähes vahingossa. Työkaveri antoi tutustumislipukkeen paikalliselle naistensalille, ja menin ihmettelemään mistä on […]

Sisunainen

Muut tekee mitä osaa, minä teen mitä haluan

Otsikon sanonta on lähtöisin isoisältäni. Olen oppinut liittämään sen monilahjakkuuteen, mutta tänään päätin ajatella asian toisin. ”Muut tekee mitä osaa, minä teen mitä haluan” kääntyy helposti muotoon ”teen mitä haluan, vaikken osaakaan”. Tässä on mielestäni jutun ydin: asioissa ei ole pakko olla hyvä, jotta ne voisivat olla kivoja.  Otetaan esimerkiksi liikuntaharrastukset. Olin nuorena muihin verrattuna […]

Ei ole pakko jos ei jaksa

Ei ole pakko jos ei jaksa

Hyvät kanssakuntoilijat, olkaa kuulolla, sillä nyt seuraa tärkeä oppitunti. Liippasin aihetta jo aiemmassa postauksessa, mutta puhutaan vielä hetki levosta ja palautumisesta, nimenomaan liikunnan näkökulmasta. Huolestuttavan moni Lilyläinen treenibloggaaja on kirjoittanut joutuneensa liikuntatauolle ylikunnon tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi, ja itseltänikin on välillä meinannut levon merkitys unohtua. Viime viikon treenit. Kuvakaappaus Heiaheia.com:sta. Koska en ole alan […]