Asioita, joita olen opetellut sanomaan itselleni

Kärsin itseeni kohdistuvasta vaativuudesta. Olen aina ollut huono ottamaan vastaan negatiivista palautetta ja siksi ajan myötä alkanut tehdä asiat aina niin hyvin, ettei sitä syntyisi. Ja tiedän, miten hullulta tämä kaikki kuulostaa, kun sen sanoittaa näin. Siksi olen ottanut käyttööni hiljattain muutaman mantran, joita pyrin hokemaan tilanteissa, joissa mikään ei tunnu itselleni riittävän. Erityisesti nyt yritystä starttailessa ja blogia säännöllisesti kirjoittaessa näistä on ollut paljonkin hyötyä.

Se on riittävän hyvä.

Tämä lause on tärkeä, kun viilaan jotain asiaa liikaa. Asiakin on usein sellainen, ettei viilaaminen todellakaan olisi tarpeellista. Kukaan ei tiedä, miten paljon paremmin olisin homman voinut hoitaa. Voin siis hyvin lopettaa, kun asia on riittävän hyvä – ei täydellinen.

Kukaan muu ei ajattele niin

Yksi paheistani on miettiä liikaa, mitä muut ajattelevat. Useimmiten vielä kelailen ne kaikki pahimmat skenaariot, enkä suinkaan niitä positiivisia asioita. Nyt pyrin järkeilemään, että oma mielikuvitukseni on vain jossain tilanteissa ihan liikaa. Enhän minäkään keskity toisten epäkohtiin.

Voit hyvin kysyä, kaikkea ei tarvitse tietää

Nyt yrittämisen alkupolulla, olen joutunut pitkästä aikaa työelämässä tilanteeseen, jossa joudun esittämään paljon kysymyksiä. Muistan kaikkien aikojen ensimmäisessä 8-16 duunissa esimieheni kehottaneen mua kysymään AINA, jos en tiedä. Esitin tuon reilun parin vuoden aikana todennäköisesti enemmän kysymyksiä kuin urallani 8 vuotena sen jälkeen. Ja opin valtavasti! Silloin tällöin joudun edelleen muistuttamaan itselleni, ettei kysyminen tai tietämättömyys ole heikkoutta.

Kärsivällisyyttä. Hyvä tulee ajallaan.

Tää on mulle se vaikein! Olen koko elämäni ollut kärsimätön tyyppi. Se on välillä auttanut saamaan asioita aikaan, mutta suurimmaksi osaksi tuottanut pettymystä ja tuskaa. Nyt viimeistään joudun ottamaan aikaa uudelle, kun teen jotain, mistä mulla ei ole juuri mitään hajua miten. Silti välillä toivon, että asiat valmistuisivat nopeammin ja pääsisin jo tekemään odottamisen ja suunnittelun sijaan.

Se, että joku muu tekee eri tavalla ei tarkoita, että se olisi enemmän oikein

Uskon sosiaalisen median kasvattavan vertailua muihin entisestään. Enkä ole tältä suinkaan säästynyt. Vaikka tiedän sen olevan hölmöä, altistun ajoin ajattelemaan, pitäisikö munkin tehdä eri tavalla, eri asioita, eri tahdissa jne. Vaatii lähes päivittäistä vakuuttelua saada itsensä uskomaan, että oma tapa elää arkea, tehdä töitä jne. on ihan yhtä OK kuin muilla, vaikka se olisi käytännössä ihan erilainen tai -tahtinen. Eri asiat tapahtuu ihmisille eri järjestyksessä ja valinnat ovat yhtä erilaisia kuin tyypitkin. Koitetaan muistaa se!

Onko sulla arkimantroja, joista itseäsi säännöllisesti muistuttelet? Jaa kommenteissa, jos haluat!

Noora