#MyDay: Torstaini minuutit

Musta on välillä kiva kirjoittaa blogiin päivän tapahtumia ikään kuin päiväkirjaa. Tai ehkä vielä kirjoittamistakin kivempaa on lukea niitä joskus myöhemmin. Tällä kertaa vuorossa on torstain minuutit – vähän myöhässä, mutta parempi näin kuin ei ollenkaan. Lisää #MyDay-juttuja löydät täältä.

8:30 Kello soi, mutta käännän kylkeä. Ei ihan vielä. Tiedän, että armonaikaa on korkeintaan 10 minuuttia.

8:44 Nousen ylös, teen aamutoimet ja hipsin alakertaan. Vastassa on taas (kuten joka aamu) yksi häntää heiluttava sheikkaava pylly (tai puolelta toiselle heiluva koira), joka istuu, kun ymmärtää, etten muuten tule alas ollenkaan. Laitan puuron mikroon ja kaivan koneen laukusta laturiin.

9:00 starttaa Ping Helsingin webinaari, aiheena sukupolvi Z. Juon aamukahvia ja kuuntelen tutkimustietoa kohderyhmänytytymisestä. Sukupolvi Z, eli 1995-2010-syntyneet eivät halua olla mainonnan kohde, vaan osallistua sisälläntuotantoon. Painan pointit mieleeni, en jaksa nyt kirjoittaa ylös mitään.

9:44 Koira päättää, että yksin heiluminen saa nyt riittää, kun ei unikaan oikein tullut ja alkaa hyppiä mua vasten. Hampaat ottavat kipeästi kiinni käsivarteen. Älähdän ja menon yltyessä vien tyypin ulos rauhoittumaan.

9:54 Nappaan katuvan koiran terassinoven toiselta puolelta sisään. Otan kivenmurikan pois koiran suusta ja heitän sen pihalle. Koira painuu eteiseen unille ja jatkan webinaarin kuuntelua. Ajatukset ovat kuitenkin jo vähän toisaalla.

Olen alkuviikosta saanut hurjan draivin päälle yrittäjäksi alkamisen suhteen (kerron tästä enemmän Instagram-tilin kohokohdissa) ja haluan nyt jakaa tämän Instagramiin. Haastan seuraajat miettimään kanssani tulevan firman värimaailmaa, jota en ole saanut vielä Pinterestin inspiroivista värikartoista huolimatta päätettyä. Mutta on mulla toki suosikkini!

10:20 Koira haluaa taas leikkiä. Tuo ensin köyden, mutta kieltäydyttyäni vetoskabasta saapuu seuraavaksi kokoonpuristyva kongipallo. Parempi. Tätä saan välillä heitettyäkin ja saan tyypin pois sylistäni, johon se puoliksi kurottelee huomionkipeyttään.

10:40 Vien koiran leikin jälkeen takapihalle pissalle ja jatkan vielä hetken webinaarin parissa.

10:55 Apua, pitää lähteä! Tajuan olevani vielä meikittömänä aamuasussani, vaikka bussi menee 18 yli. Olen sopinut deitit Rediin entisen kollegani kanssa.

10:57 Laitan takkia päälle kokeillakseni vaihtoehtoja ja koira alkaa hyppiä sen suuria nappeja hampaisiinsa hamuten. Pelastan takin ja vien koiran puolisoni hoiviin työhuoneeseen.

11:05 Lähden bussi pysäkille. Ehdin kävellä 50 metriä, kun muistan maskin. Onneksi tiedän sen olinpaikan, jolloin nouto sujuu sutjakasti.

11:14 Pysäkillä tsekkaan ”työmeilit”, sillä tein eilen pari tarjousta potentiaalisille asiakkaille. Ei vielä vastauksia, odottavan aika on pitkä ja olen niin superinnoissani.

11:47 Aloitan metrossa tän kirjoittamisen. 🙂

11:49 Jään metrosta Kalasatamassa ja mietin muistankohan jatkaa tätä myöhemmin.

12:00 Syömme pitkän lounaan Hanko Sushissa. Otan vegelajitelman, johon vaihdan yleensä aina pari nigiriä grillatuksi loheksi. Nyt en jaksa. Kokeillaan kerran näinkin.

13:40 Ohitan lounaan jälken Monkin ja päätän piipahtaa hipelöimässä vaatteita. Totean nopeasti, ettei mikään tällä kertaa säväytä.

13:45 Kaivan puhelimen taskusta haahuillessani käytävällä ja eksyn taas meileihin.  Vastaus! ”Kiitos, otamme tämän mielellämme. Mukava saada sinut sparraamaan meitä.” Siis apua! Mun eka. tarjous. ikinä. läpi. Haluaisin kertoa asiasta seuraavalle vastaantulijalle, mutta tyydyn laittamaan puolisolle viestin.

13:48 Kierrän H&M Home-liikkeen ihastellen pellavalakanoita, joita meillä on jo kahdet. En raaski ostaa uutta settiä, mutta lisään sen mieleni joulupukinkirjeeseen. Päädyn sovittamaan vihdoin paitaa, jota olen katsonut jo kolmesti aiemmin. Ihastun. Jään tapani mukaan pohtimaan vielä. Teen sovituskopissa ottamillani kuvilla Instagramiin kyselyn, onko paita hitti vai huti. Mielessäni ajattelen vielä palaavani sen luo.

13:51 Vero Modassa haahuillessani luen lähinnä viestejä. Puolisoni kirjoittaa ihanan kannustavan vastauksen. Olen niin super rakastunut, ajattelen ja laitan sydämiä takaisin.

14:05 Jatkan matkaa metrolle, sillä agendalla on influenssa rokotus entisellä työpaikallani. Kuulun vielä tämän kuukauden työterveyteen, joten saan onneksi hakea tämän elämäni kolmannen influenssarokotteen ilmaiseksi. Työterveyttä tulee yrittäjänä ikävä.

14:10 Muistan tämän postauksen ja alan kiireen vilkkaa tehdä muistiinpanoja kävellessäni metrolta työpaikalle.

14:20 Odotellessani työpaikan kahvilassa vuoroani pistettäväksi soitan vihdoin puolisoni ystävälle, joka on luvannut auttaa mua yritykseni verkkosivujen kanssa. Puhelun jälkeen tuntuu pitkästä aikaa siltä, että homma menee harppauksia eteenpäin.

14:40 Pistos on nopeasti ohi. En ole koskaan osannut pelätä piikkejä. Terveydenhoitaja kysyy nopeasti kuulumisia ja pääsen kertomaan yrityshaaveistani

15:40 Kotiin tullessani lähden jo kärsimättömän koiran kanssa ulos. Koira naaraa ojat tien vierustalla, mutta en jaksa alkaa kiskomaan sitä ylös. Kierrämme tutun puiston jälkeen vielä ylimääräisen korttelin kakkosen toivossa, mutta turhaan. Kotona pikkuinen väsähtää keittiön lattialle. Olihan siinä jo kilometri ainakin.

16:25 Teen meille nopeat salaatit ennen lähtöä Design-taloesittelyyn. Olemme nyt katselleet talopaketteja näiden muuttoajatusten kannustamana ja tämä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti unelmaa.

16:55 Ajamme Espoon Lintuvaaraan asunnolle. Päivitän matkan aikana Instagramiin lupaamaani esittelyä siitä, mitä alan yrittäjänä tehdä. Huomaan luonnosta tallentaessa mokanneeni yhden värin kanssa ja joudun aloittamaan päivittämisen alusta.

17:25 Saavumme talon pihaan, jossa on paljon autoja. Voi hitsi, toivottavasti sisällä ei ole kamalasti porukkaa. Pimpotan ovikelloa ja talomyyjä avaa oven. Kierrämme taloa ja mittailemme mielessämme huoneita. Pohja on kiva, malli vähän pienempi mitä olemme ajatelleet.

Keittiössä on tarjolla suklaata ja kahvia. Nappaamme kupit, jonka jälkeen tasapainottelemme talokirjan, maskien ja kertakäyttökuppien kanssa vuorotellen hetken. Tää ei ehkä ollut hyvä idea.

Kerromme talomyyjälle speksejä suunnitelmistamme ja saamme vahvistuksen budjetin riittävyydestä. Käyn vielä makkareissa ennen lähtöä ”ainakin 10 neliötä, oma vähintään 15” totean ja jatkan matkaa autolle.


18:18 Teen paluumatkalla Instagram storyt uudelleen. Haukottelemme kilpaa ja katson kellosta, joko kotona voisi mennä nukkumaan.

18:40 Mies vie koiran ulos ja mä alan pakkaamaan. Menemme viikonlopuksi Tampereelle ystäväni kanssa minilomalle. Googlaan Tampereen sääennustetta ja heittelen vaatteita vastehuoneesta matkalaukkuun.

19:25 Alakerrassa odottaa mukillinen kuumaa glögiä. Puolison pelatessa kaveteiden kanssa netin yli pleikkaa, viilaan managerointitarjousta erään vaikuttajan kanssa. Pääsemme sopimukseen – jo toinen diili!

19:55 Ai niin se sauna! Lämpötila on kohonnut jo 70 asteen paremmalle puolelle, kun kömmimme lauteille.

20:45 Syömme saunan päälle iltapalaa ja kuuntelemme yläkerrassa kuorsaavan koiran uniääniä. Nemo haukkuu edelleen vain unissaan. Selaan Design-talomalliesitettä, josta puoliso on taittanut kiinnostavien sivujen nurkat.

21:25 Päätämme katsoa Maria Veitola yökylässä-sarjan uusimman jakson, mutta päädymmekin selaamaan asuntojen materiaalivalintoja tvn ruudusta. Vitsi, miten hyvä idea, tästähän näkee tosi paljon paremmin! Uppoudumme pohjapiirroksiin. Ihmettelen ääneen takkahuoneiden ja kirjastojen tarvetta asunnoissa. Haluan mieluummin makuuhuoneisiin vaatehuoneet kuin hukkaneliöitä käytäviin tai turhiin huoneisiin.

22:40 Maria Veitola on yökylässä Sannilla. Ihastelen Sannin kämpän sisustusta ääneen. Etenkin keittiö on jotenkin tosi kiva.

23:20 Vien koiran takapihalle ”vessaan” ja se tekee pihan takalaitaan kakkoset. Huikkaan puolisolle hoitavani siistimisen huomenna, sillä hillun 2 asteen illassa terassilla ilman sukkia. Koira hipsii huoneessaan ensimmäisenä omaan sänkyyn jatkamaan jo pari tuntia aiemmin alakerrassa aloitettuja uniaan.

23:35 Hyvää yötä! Nukahdan melkein heti.

Tykkäättekö lukea tällaisia MyDay-sepustuksia? Tarkoituksena on jatkossa julkaista näitä vähän realiaikaisemmin, mutta tällä kertaa se ei ollut mahdollista. En silti halunnut heittää jo tehtyä tekstiä hukkaan.

Noora

Jos tykkäsit, lue myös:

#MyDay: (Hela)torstaini minuutit

#MyDay: keskiviikkoni minuutit

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *