Oi, ihana syksy!
Onko täällä muita, jotka tykkäävät syksystä? Saan pitkiä katseita sanoessani tämän ääneen, mutta mä tykkään. Musta on ihanaa, kun ilma hieman viilenee ja henki kulkee lenkeillä paremmin. On kiva pyöräillä, kun ei tule välittömästi hiki. Metsät saavat väriä puiden ja pensaiden ruskasta. Puista putoilevista omenoista voi tehdä piirakkaa ja pannaria.
Syksy on pienestä saakka symboloinut mulle myös uuden alkua. Uudet mahdollisuudet mun elämässä ovat aina alkaneet syksystä. Tekee mieli ostaa uudet vaatteet töihin ja urheiluun sekä suunnitella elämänsä suuntaa. Tämä kumpuaa luultavammin kouluajoilta; silloin syksyllä sai uuden repun, vaatteet ja penaalin. Tai mahdollisesti aloitti jopa uudessa koulussa tai opiskeluaikana toisella paikkakunnalla. Kaikki oli taas mahdollista ja saattoi halutessaan startata puhtaalta pöydältä. Myös harrastuksissa uusi kausi on alkanut aika syksystä; pesäpallossa pienempänä, tanssissa nyt isompana. Juoksukausi sen sijaan usein päättyy syksyllä oleviin kisoihin ja starttailee sitten alkuvuodesta taas hanakammin uudelleen.
Tälle syksylle uutta toi loppukesän muutto. Uusi koti, uuden ihanan tyypin kanssa. Jo parin viikon jälkeen tuntui kuin näin olisi aina ollut. Tai vähintään siltä, että näin pitää ollakin. Uudet työkuviot starttailevat viikon kuluttua ja olen uudesta tosi innoissani. Ilmoittauduin myös Tukholman maratonille ensi kesälle, johon aloin tällä viikolla treenata 4 h tavoiteaikaan tähtäävän juoksuohjelman turvin. Tavoite antaa aina uutta puhtia hommiin. Salitreenikin kulkee pitkästä aikaa ja kesäkuussa pyöräonnettomuudessa murtunut olkapää alkaa vähitellen kuntoutua.
Ihanaa syksyä Lilyn lukijoille! Kommenteissa voit jakaa vaikka ne jutut, jotka tekee sun syksystä just ihanan!
