10 x vuoden lempparit

Vuosi lähestyy loppuaan ja on perinteisen vuosikatsauksen aika. Teen pysähdyksen yleensä itsekseni, mutta joskus myös ystävieni kanssa ja käyn läpi kulunutta vuotta. Mietin mitä kaikkea se toikaan tullessaan. Yleensä se ”En ole saavuttanut elämässäni MITÄÄN!” vaihtuu ajatukseen ”No mutta ehtihän tässä tapahtua vaikka mitä.” ja menneen vuoden vähättely loppuu siihen. Kaikki vuodet tuovat jotain hyvää tullessaan – jos ei mitään ”tartuttavaa”, niin vähintäänkin oppeja, joista on varmasti hyötyä vielä tulevaisuudessa.

Vuosikatsauksessa hyvänä apuna ovat valokuvat, joita katsellessa alkaa aina vähintään hymyilyttää. Paljon ihania hetkiä läheisten kanssa, kauniita maisemia ja hyvää ruokaa (yllättäen löytyi ”muutama” annoskuva) – asiat ovat ehtineet muuttua paljonkin vaikka ei siltä tapahtumien keskellä aina tunnukaan.

(Niin mielelläni lisäisin tähänkin tekstiin edes muutaman kuvan, mutta kirjoitan tekstini edelleen enimmäkseen puhelimella ja minulla toistaiseksi edelleen myös samat ongelmat kuvien lisäämisen kanssa – nämä toivottavasti poistuvat kun alusta uudistuu. Pahoittelut siis tylsähköstä turinasta!)

Vuoden lempparit x 10

1. Hemmottelumatka Tallinnaan

Lähdimme ystävän kanssa viikonlopuksi Tallinnaan pienelle minilomalle. Varasimme kauneushoitolasta itsellemme käsihoidot, kiertelimme kaupungilla ja söimme herkullista ruokaa. Ehdottomaksi ravintolasuosikiksi nousi tuon matkan aikana Rataskaevu 16, vaikka oli Chedi myös aivan mieletön. Molempia voi todellakin lämpimästi suositella!

2. Omat tuparit & emännöinti

Olen ollut aikaisemmin hieman huono emännöimään juhlia. Olen asunut sen verran pienissä kämpissä, että pienimuotoistenkin illanistujaisten järkkääminen on ahdistanut, kun en halua että ystävät ”nauttivat” illasta kuin sillit suolassa. Nyt kun asunnossa on muutama hassu neliö enemmän tilaa ja kämppä on tosi kivalla paikalla, huomaan että minussa onkin aina asunut pieni juhlien emäntä. Äiti sanoi minun tulevan selkeästi isoäitiini; mumma järjesti kunnon pidot vaikka nimipäivien kunniaksi. Kunhan sai passattavia ihmisiä koolle. Tunnistan vähän Mummaa itsessäni kieltämättä ja on kivaa kutsua ystävät koolle!

3. Kesäinen matka Pohjanmaalle

Taisin omistaa visiitille kesällä oman tekstinkin, sillä maalla mieli todella lepää. Väistämättä mietin mahdanko itsekin lopulta päätyä maaseudun rauhaan jossain vaiheessa elämää, sillä joka kerta tunnen hengityksen tasaantuvan niissä kauniissa maaseutumaisemissa ja ihailen sitä miten ihanan simppeliä elämä on. Suorituksilla ja titteleillä ei ole mitään väliä, ainoastaan sillä miten kohtelet muita ihmisiä – joita halutessaan voi kyllä myös välttää pitkäänkin, kun lähin naapuri on kilometrien päässä. Tavallaan näen itseni pitämässä kesäisin maatilamajoitusta vanhassa pohjalaistalossa kissojen ja koirien (sekä toivottavasti tulevan mieheni) kanssa. Hmm. Ehkä tässä itää joku siemen tulevaan.

4. Ahvenanmaa

Mikä lähimatkailun helmi! Olen varma, että Ahvenanmaa on jollain aivan omalla aikavyöhykkeellään, sillä aika todella tuntuu pysähtyvän ja parin päivän reissustakin saa jo paljon irti. Täällä todella mieli ja sielu lepää. Ahvenanmaa on loistava kohde esimerkiksi heti loman alkuun, jos haluaa ajatukset nopeasti muualle (tai tyhjennettyä) ja levollisen lomafiiliksen mahdollisimman nopeasti päälle. Olimme ystäväni kanssa pari päivää Maarianhaminassa ja ehdimme tehdä päiväretken myös Kastelholman linnaan. Maarianhaminassa on söpöjä pieniä putiikkeja ja ah, se rauhallinen tunnelma. Ahvenanmaalle iso iso suositus. Yövyimme Pommern-hotellissa, jolle myös suositus. Sijainti on mahtava ja hotelli todella siisti.

5. Cheekin viimeiset keikat

Aikamoista sinänsä, että Cheek päätyy vuoden Top 10 -listalle, mutta näin kävi. Sain lahjaksi liput Hartwall Arenan keikalle ja lisäksi sain kokea sen kaikkein viimeisimmän keikan Lahden mäkimontussa, joka oli tunnelmaltaan aivan älytön. En ole tainnut aikaisemmin moista energiaa  keikalla edes kokea. Cheekillä on ollut mieletön fanikunta ja se todella näkyi ja tuntui näillä viimeisillä keikoilla. Olen kiitollinen siitä, että sain ne kokea.

6. Terapian alkaminen

Parasta ikinä. Toisaalta pohdin, että tämä vuosi toi tullessaan myös masennuksen myöntämisen, mikä itsessään ei ehkä kuulu elämäni parhaimpiin asioihin, mutta täältä noustaan vielä. Olen iloinen ja aidosti kiitollinen siitä, että olen ylipäänsä päässyt avun pariin näinkin nopeasti ja löytänyt itselleni toimivan terapiamuodon ja varsin tehokkaan ja tuloksia toivovan terapeutin. Tuloksia näkyy jo nyt, ja terapia on todella ollut paras sijoitus tähän asti. Ja tulee olemaan sitä vielä ensi vuonna – ja toki myöhemminkin elämässä, kun voin sen vuoksi paremmin. 

7. Karsinta

No more bullshit -aikakausi alkoi ryminällä läheisen kuolemasta. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta huomaan kuinka pyrin koko ajan vahvemmin kohti minun näköistä elämää anteeksipyytelemättä. Muutaman onnenkantamoisen kautta olen päässyt eroon ikäviä fiiliksiä aiheuttaneista asioista niillä elämän osa-alueilla, joihin ei itse niin isosti voi välttämättä vaikuttaa muutoin kuin muuttamalla itse suuntaa suuresti (esim. työ), eikä sellaiseen ole juuri nyt ollut energiaa. Olen tehnyt kuitenkin myös tietoista karsintaa. Jos asia tai ihmissuhde aiheuttaa toistuvasti ikävää fiilistä tai ottaa energiaa enemmän kuin antaa, se saa jäädä taakse. Minulla ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä sellaiseen edes voimia, kun kaikki energia menee masennuksen keskellä selviytymiseen. Ja toisaalta hyvä näin. Tuleepa nyt todenteolla nähtyä mitkä ja ketkä ovat niitä aidosti merkityksellisiä asioita elämässä.

8. Juhlavuosi

Tämä oli se vuosi, jolloin suurin osa ystävistäni täytti 30 vuotta ja saatiin porukkaan yksi uusi tulokaskin kun yksi mini-ihminen saapui ihmettelemään tätä maailmaa. Juhlia vähintään seuravan kymmenen vuoden edestä! Juhlat ovat kuitenkin mitä parhain syy koota rakkaat ihmiset yhteen.

9. Joulufiilistelyn paluu

Tänä vuonna tuli fiilisteltyä joulua ihan kunnolla ja kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin, siitä olen aidosti onnellinen. Kävimme ystävieni kanssa joulutunnelmoimassa ulkomailla, järkkäsin pikkujoulut ja hommasin kuusenkin! Ja vaikka itse sanonkin; löysin läheisille aivan mahtavia joululahjoja – ensi vuonna panostan siihen, että lahjat olisivat entistä eettisempiä tai ehkä esimerkiksi elämyksiä tai itse tehtyjä. 

10. Monia hetkiä läheisten kanssa

Katsoin tämän vuoden otoksia todella hymy huulilla, vuosi on pitänyt sisällään paljon ihania hetkiä niin perheen kuin ystävienikin kanssa – toivottavasti tuleva vuosi tuo niitä tullessaan vähintään yhtä paljon! 

Millaisia oppeja vuosi minulle antoi?

Suurin taitaa olla se, että yksin ei tarvitse selvitä ja apua saa jos sitä uskaltaa pyytää (ja olen onnekas, kun minulla on vahva tukiverkko ympärillä). Toinen suuri oppi on se, että suru ja ikävä eivät tosiaan taida koskaan kadota, vaan kuten sanotaan, ne muuttavat muotoaan. Ikävän kanssa oppii elämään, vaikka se välillä valtaa mielen ja vie mukanaan. Näin saakin toisaalta tapahtua, sillä suru ja ikävä ovat merkkejä siitä, että elämässä on ollut jotain todella tärkeää. Olen oppinut myös sen, että minulla on mielettömät voimavarat, joista varmasti saan ammennettua sisukkuutta ja taistelutahtoa tulevaisuudessakin tarvittaessa – kunhan saan itseni taas henkisesti parempaan terään terapian avulla. Lisäksi tämä vuosi on vahvistanut oppia omista rajoista – kaikkia ei tarvitse miellyttää ja on ok sanoa ei. 

Mahtavaa vuodenvaihdetta!

xx