Q&A: kokemuksia logopedian opiskelusta

Ihan kreisiä, että olen jo 4. vuoden opiskelija logolla. Aika on mennyt ihan tolkuttoman nopeasti opiskellessa! Tällä hetkellä olen hieman kriisissä opintojeni kanssa, sillä en voi käsittää miten vähän tätä opiskelua on enää tämän kuun jälkeen jäljellä: syventävän kirjallisuuden tentti, noin 6op vapaavalintaisia, 1op erityiskysymyksiä, loppuharjoittelu ja gradu. Mitä. Ensi keväänä koittavan harjoittelun loputtua opintoni ovat ohi ja olen valmis puheterapeutti ja filosofian maisteri. Huhhuh! Vaikka opintoni ovat vielä kesken, ne ovat aikalailla loppusuoralla. Nyt on siis hyvä hetki tehdä pieni katsaus siihen, että mitä tämä logopedian opiskelu oikein on ollut. Olen myös aikaisemmin kirjoittanut logopedian pääsykokeista, kandivinkeistä ja logopedian opiskelun epäkohdista.

 

Alkuun voisi olla paikallaan tällainen superlyhyt koonti 4 vuodesta logolla:

1. vuosi

Fuksina olosta muistan tolkuttoman määrän tenttejä, esseitä, massaluentoja sekä kursseja, joiden merkitystä oli silloin vielä hankala ymmärtää. Fuksisyksy oli melkoisen raskas, sillä luentoja ja harkkoja oli joka päivä klo 8-16 ja joinakin päivinä jopa 8-18. Fuksivuodessa kaikkein parasta oli se, että kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Fuksivuoden aikana podin pientä opiskeluahdistusta, sillä minulla oli epäilykseni kaikkia niitä kieli- ja viestintäopintoja sekä fonetiikan perusteita kahlatessani, että olikohan tämä nyt ihan sitä, mitä luulin hakeneeni opiskelemaan. Pohdin jopa hetken ihan vakavissani lääkikseen pyrkimistä, mutta tulin järkiini. 

 

2. vuosi

Epäilykseni alavalintaa kohtaan hävisivät toisen opintovuoden aikana, kun pääsimme vihdoin tekemään jotain konkreettista KiTi-ryhmän ja ensikontaktiterapian muodossa! Asiakaskontaktien myötä sain varmistuksen siitä, että tämä on minun alani. Innostuin logopediasta entisestään, kun pääsimme minua kiinnostavien aiheiden kimppuun eri luennoilla (mm. äänihäiriöt ja neurologia).

 

3. vuosi

Kolmas vuosi oli ihan kamala. Erittäin työläs, pitkä ja pimeä syksy, jonka jälkeen pitikin raapustaa kandi, kirjoittaa motoristen esseitä ja tehdä tuhat muutakin asiaa. Vieläkin puhalluttaa.

 

4. vuosi

Kandiksi valmistuminen ja maisteriopintojen alku on ollut mahtavaa! Syksy kului pitkälti kiertoharjoittelun, terapian ja gradupohdintojen parissa ja nyt keväällä teen viimeistä opiskelijaterapiaani sekä työstän gradua. Myös harjoittelupaikan saaminen on ollut valtava saavutus tälle vuodelle ja kurssien suorittaminen tulevana kesänä vie minua yhä vain lähemmäs valmistumista. Jei!

 

 

Lukijat ovat jättäneet hyviä kysymyksiä opintoihini liittyen tänne blogiini sekä sähköpostiini, joten päätin koota niihin vastaukset tähän, jotta mahdollisimman moni logopediasta kiinnostunut saa lisää tietoa logolla opiskelusta. Jos joku asiaa jää askarruttamaan tai haluat kysyä jotain opiskeluun liittyen, niin kysymyksiä voi laittaa kommenttiboksiin tai sähköpostilla osoitteeseen sparkleblogi@gmail.com Autan mielelläni logopediasta kiinnostuneita! :)

 

Pääsykokeen haastattelun vaikein kysymys?

Jaa-aa, tämä on kyllä vaikea, sillä pääsykokeesta on vierähtänyt jo tovi. Mieleen nousi kuitenkin muistikuva sitä, kun haastattelussa kysyttiin, että miksi minut pitäisi valita opiskelemaan logopediaa! Se oli ehdottomasti vaikein kysymys.

 

Miten pääsykokeisiin kannattaisi lukea?

Lukemisessa kannattaa panostaa laatuun, ei määrään: siitä, että lukee kirjat viisi kertaa läpi ei ole mitään hyötyä, jos ei ymmärrä lukemaansa. Pääsykokeisiin lukuun ei kuitenkaan ole mitään yhtä ja ainutta oikeaa tapaa: jotkut oppivat lukemalla kirjat kannesta kanteen monesti, toiset tekevät alleviivauksia, jotkut tekevät muistiinpanoja ja osa piirtää lukemistaan asioista kaavioita. Käytä hyödyksi niitä taktiikoita, joiden tiedät sopivan sinulle, esim. lukuaikataulun tekeminen auttaa joitakin. Pääsykokeisiin luku kannattaa aloittaa tutustumalla aiheeseen silmäilemällä kirjojen sisällysluettelot läpi sekä tutkimalla pintapuolisesti, että mitä aihealueita kirjat käsittelevät. Tämän jälkeen kannattaa lukea kirjat ajatuksen kanssa läpi ainakin kerran ja, jos aikaa jää, vaikeimpia asioita kannattaa vielä kerrata. Logopedian pääsykoe keskittyy (valitettavasti) hyvin pitkälti pienten yksityiskohtien osaamiseen, joten nippelitietoa kannattaa hamstrata!

 

Maksaako opiskelu?

Yliopistossa opiskelu on periaatteessa ilmaista, sillä mitään jenkkityylisiä lukukausimaksuja Suomessa ei joudu maksamaan, mutta opintoihin uppoaa kuitenkin jonkin verran rahaa:

x opintojen alussa pitää tilata opiskelijakortti, joka maksaa noin 15e.

x joka vuosi (aina syksyllä) pitää ilmoittautua läsnäolevaksi ja maksaa Ylioppilaskunnan jäsenmaksu (n.100e), joka sisältää YTHS:n (eli terveydenhuollon) maksut (paitsi hammashoito on omakustanteista) sekä lukuvuositarran, jolla saa mm. edullisen opiskelijalounaan ja edullista/ilmaista liikuntatarjontaa korkeakoululiikunnan kautta. 

x opiskelijahaalarit hankitaan fuksivuonna, mutta haalareiden hinta vaihtelee sponssien määrästä riippuen, esimerkiksi meidän vuosikurssin ei tarvinnut maksaa mitään haalareista, sillä saamamme mainostulot (eli lahjoitukset eri firmoilta, joiden logot/mainokset printataan haalareihin) olivat niin suuret, että sillä saatiin maksettua kaikkien haalarit. (Haalareiden hankkiminen on vapaaehtoista, mutta lähes kaikki logot hankkivat haalarit.)

x opiskelijoiden ainejärjestömaksu (Oulussa logopedian opiskelijajärjestö on Communica ry) on noin 10e ja se maksetaan (yliopistosta riippuen) joko joka vuosi tai esimerkiksi vain fuksina. Tämä käytäntö riippuu ainejärjestön taloudellisesta tilanteesta.

 

Nämä olivat ne pakolliset maksut, joita ei voi välttää. Oulussa opiskelijat myös maksavat tulosteista n. 5-20e vuosi, mutta tuo tulostuskäytöntö vaihtelee varmasti yliopistoittain. Kirjoja ei tarvitse hankkia opiskelujen aikana, jos ei välttämättä halua (itse ostin yhden edullisen Van Riperin änkytysterapiakirjan fuksivuonna, kun teimme kimppatilauksen). Tenttikirjat saa kirjastosta ja terapiamateriaaleja voi lainata yliopistolta, joten ei huolta. Opiskelijaterapiaan tulee käytettyä hieman myös omaa rahaa (täysin vapaaehtoista!), jos haluaa ostaa esim. tarroja tai jotain pikkusälää terapiaa varten. Opiskelijabileissä käyminen tietenkin kustantaa hieman (bileliput ovat yleensä 3-5e, laskiaisena ja vappuna noin 10e) ja jos haluaa lähteä Rukalle laskemaan finanssilaisten kanssa tai Suomenlahdelle seilaamaan biologiseurassa, niin niihin reissuihin saa varmasti uppoamaan rahaa.

 

Onnistuuko työskentely opintojen ohella?

Opiskelu logolla ja työskentely samalla ei ole mahdoton yhtälö, mutta se karsii vapaa-ajan kyllä todella minimiin. Jokin ilta-aikaan tai viikonloppuihin painottuva osa-aikatyö sopii kuitenkin opiskelun oheen, sillä päivätyön ja pakollista läsnäoloa vaativien kurssien yhteensovittaminen voi olla hyvin vaikeaa, joskus liki mahdotonta. Tarvittaessa Oulussa (jossa asumiskustannukset ovat esim. Helsinkiin verrattuna huomattavasti edullisemmat) selviää myös pelkällä opintotuella ja opintolainalla. Ja tuella ja lainalla elää jo melko mukavasti, jos saa esim. kesätöistä rahaa säästöön.

 

Oliko harjoittelupaikka vaikea löytää ja millainen prosessi harjoittelupaikan saainen on? (logopedian maisterivaiheen opintoihin kuuluu pakollisena 4kk loppuharjoittelu esim. terveyskeskuksessa tai sairaalassa)

Harjoittelupaikan saaminen oli melkoisen työlästä, sillä Oulun alueella loppuharjoittelupaikkoja on vain kourallinen, mutta opiskelijoita on jokaisella vuosikurssilla yli 30. Yliopisto ei auta harjoittelupaikan etsinnässä ja Oulun kaupunki ei varaa harjoittelupaikkoja oman kaupungin logoille (kuten esim. Tampereella tehdään). Harjoittelupaikan etsiminen on myös tehty aika haastavaksi byrokraattisilla pykälillä, joiden mukaan Oulussa logon opiskelija saa alkaa etsiä harjoittelupaikkaa vasta 3. vuoden keväällä järjestettävän harjoitteluinfon jälkeen. Ja tuo harjoittelupaikan saaminen ei perustu mitenkään siihen, kuka olisi k.o. paikasta eniten kiinnostunut/kyseiseen paikkaan parhaiten sopiva/joka tarvitsisi esim. perhesyistä harjoittelupaikan Oulusta, vaan harjoittelupaikan saa se, joka ensimmäisenä saa laitettua nimensä paperiseen listaan heti infon jälkeen. Joten  infossa eturivissä istuvat tai logon käytävälle nopeiten juoksevat saavat todennäköisesti kaikki Oulun harjoittelupaikat. Takarivin tyttönä jäin luonnollisesti ilman harjoittelupaikkaa Oulusta, ja lähialueiden (100km säteellä Oulusta) kaikkien paikkojen vastaus oli se, että ei ole tilaa/rahaa/mahdollisuutta ottaa harjoittelijaa, vaikka haluaisivatkin. Joten päätin alkaa katsastamaan pk-seudun tarjontaa, josta sitten useamman kuukauden soittelu- ja sähköpostirumban jälkeen sainkin itselleni mieluisan harjoittelupaikan. :) Kaikille kyllä löytyy loppuharjoittelupaikka, mutta sen eteen joutuu näkemään hieman vaivaa.

 

Onko ns. huono kielipää este opinnoille?

Logopedialla tenttiaineisto on pääsääntöisesti suomeksi, mutta joillakin kursseilla (esim. psyka, kielitiede ja jotkin logopedian aineopinnot) tenttikirjat ovat englanninkielisiä. Vaikeudet englannissa voivat hieman hankaloittaa opiskelua, kun osa tenttimateriaaleista on englanniksi ja kandia sekä gradua tehdessä joutuu hyödyntämään myös vieraskielisiä tieteellisiä artikkeleita. Huono kielipää ei kuitenkaan estä opiskelua!:) Aina niistä kursseista jotenkin selviää.

 

Yksi pääsyvaatimuksista on normaali näkö, mutta minulla on silmälasit huonon kaukonäön vuoksi. Voiko tämä estää pääsyn opiskelemaan?

Huono kaukonäkö ei ole este opiskelulle, itsellänikin on -3 molemmissa silmissä. Tuolla ”normaalilla näöllä” tarkoitetaan varmaan sitä, että ei saa olla mitään näkövammaa, joka ei olisi korjattavissa silmälaseilla, kuten värisokeus tms.

 

En ole opiskellut psykologiaa lukiossa, haittaako se?

Se, ettet ole opiskellut psykaa lukiossa, ei ole mikään ongelma. Pääset kyllä kärryille logopedian psykan kursseista myös ilman psykologian aikaisempaa tietotaitoa.

 

En ole kovin hyvä kirjoittamaan ja oikeinkirjoitukseni ei ole moitteetonta. Kuinka paljon logopedian opinnoissa pitää kirjoittaa?

Kirjoitustaidoista on hyötyä logopedian opinnoissa, sillä opintoihin kuuluu todella paljon esseiden ja muiden kirjallisten töiden tekemistä. Myös työelämässä lausuntojen kirjoittaminen on osa puheterapeutin jokapäiväistä työtä. Se, että kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti, on välttämättömyys opintoja ajatellen.

 

Millaisia logopedian perusopintojen kurssit ovat rakenteeltaan?

Olen hieman huono vastaamaan tähän, sillä opintosuunnitelma on uudistunut ja itse olen tehnyt perusopintoni (ja aineopintoni) vanhan opintosuunnitelman mukaisesti. Kursseja on aika paljon yhdistelty ja myös muokattu, enkä ole ihan varma, että kuinka paljon kurssien toteutus on muuttunut. Omien kandiopintojeni aikana perusopintojen kurssit sisälsivät hyvin paljon pakollista läsnäoloa (luennot ja harjoitukset) ja läsnäolon lisäksi hyväksyttyyn suoritukseen vaadittiin tentti/essee/oppimispäiväkirja.

 

Millaisia kirjallisia töitä opiskeluun kuuluu?

Logolla tehdään paljon esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Opiskelijaterapian aikana kirjoitellaan myös terapiasuunnitelmia, lausuntoja ja raportteja. Myös ylipitkän syvällisen itsereflektion pusertaminen Wordiin kuuluu olennaisena osana logopedian opiskeluun. Ja tietysti kandin ja gradun tekeminen.

 

Kuuluuko opintoihin seminaareja?

Logopedian opintoihin kuuluu jonkin verran seminaareja, joista suurin osa liittyy kandin ja gradun tekemiseen.

 

Miksi logopedian opinnot koetaan raskaina?

Tähän kysymykseen vastaa postaukseni logopedian opintojen vaietuista epäkohdista.

 

Onko yliopistoissa tapahtumia, joissa tutustuu muihin? Kuuluuko niihin aina alkoholi?

Yliopiston harrastejärjestöt tarjoavat todella paljon erilaista tekemistä, joiden avulla voi tutustua muihin opiskelijoihin (Oulussa esim. Örmy ry, Pahki ry, Soopa ry, Cassiopeia, Teeku, Teekkaritorvet) ja korkeakoululiikunnan kursseilta voi myös löytää uusia kavereita. Myös Communica ry järjestää mukavaa yhdessä tekemistä logopedian opiskelijoille. Yliopisto-opiskelu pitää myös sisällään todella paljon bileitä ja sitsejä ja yleensä niissä tapahtumissa viina virtaa. Juomattomuus ei kuitenkaan estä bilettämistä, sillä selvinkin päin voi ottaa osaa näihin tapahtumiin. Nimimerkillä kokemusta on, sillä en itse juo ollenkaan. 

 

Miten näet itsesi työelämässä?

Tällä hetkellä minusta tuntuu, että haluaisin työskennellä tulevaisuudessa erityisesti aikuisneurologisten sekä ääniasiakkaiden parissa. Työpaikka-asioita en ole hirveästi vielä miettinyt, mutta uskon, että viihtyisin esimerkiksi sairaalatyössä. Myös yksityisenä toimiminen voisi olla vaihtoehto, kunhan olen saanut aluksi kartutettua tarpeeksi työkokemusta.

 

Miksi tulet olemaan hyvä puheterapeutti?

Koska olen tarkka, huumorintajuinen, vuorovaikutustaitoinen sekä hyvä ihmisten kanssa. Suhtaudun myös intohimoisesti alaa kohtaan ja toivon, että saan tulevien vuosien aikana valtavasti lisää kokemusta ja näkemystä puheterapeuttina olosta.

 

Toivottavasti tästä postauksesta oli jotain hyötyä logopediasta kiinnostuneille lukijoille! :) Ja lisäkysymykset ovat tervetulleita!

 

x Marjo