Salakavalat energiat

Olin miettinyt paljon, miksi täällä on niin erilainen energia kuin esimerkiksi Santa Teresassa, johon rakastuimme Costa Ricassa. On upeita vaaleanpunaisia auringonlaskuja joka ilta, rannalle on kävelymatka, surffattavia aaltoja tarjolla joka päivä ja ravintoloissa valinnanvaraa. Monet asiat ovat siis täysin samalla tavalla kuin Santa Teresassakin. Silti jokin on pielessä. 

Eilen illalla keksin, mistä se johtuu. Kävelimme rannalle päin katsomaan auringonlaskua, ja tie oli täynnä pieniä baarikojuja, jotka notkuivat alkoholia. Vastaantulevat ihmiset laahustivat muovituoppeineen ja möhömahoineen naamat alkoholista punaisina vastaan, tai olivat rojahtaneet rantatuoleihinsa syömään pitsaa tai hampurilaisia. Silmät olivat sumeita ja kasvoilla ei näkynyt hymyn häivähdystäkään. Huomasin, kuinka omakin askellus alkoi painaa. 

Santa Teresassa hyvän tunnelman loivat kuitenkin loppupeleissä muut ihmiset. Vastaantulijat kantoivat itsensä niin ryhdikkäästi, että huomasi itsekin kohentavan asentoaan. Kaikki tuntuivat voivan silmin nähden hyvin ja hyvän olon näki myös kasvoilta. Vaikka ei olisi ollut minkäänlaisessa vuorovaikutuksessa näiden ihmisten kanssa, tarttui energia myös itseen. Samalla tavalla myös huono energia tarttuu. 

Lately I’ve been thinking a lot about the energy of Montanita and how it’s different from Santa Teresa in Costa Rica, that we loved. The sunsets are just as beautiful here, the beach is just a couple of steps away, the weaves are perfect for surfing and there is a lot of different restaurants. Still something isn’t right. I think the main reason for the better energy in Santa Teresa, is that the people there are really healthy and happy. Even if you don’t talk to any of these people. they can affect to your energy levels.