Snackpack pitkiin päiviin
Olin pienenä nälissäni melkoinen tuittupää. Tai no, olen tietty edelleenkin. Nykyään olen vain harvemmin nälissäni. Nälkäkiukun tajuaa usein vasta ruoan jälkeen, kun ei enää keksi mitkä asiat juuri äsken olivat harmittaneet. Jotta sivullisten kärsimyksiltä vältyttäisiin tällaisissa tilanteissa, on hyvä olla aina laukussa jotain pientä evään poikasta.
Siskoni teki jossain vaiheessa aina minigrip pusseihin valmiiksi tällaisia sekoituksia, joita voi napsia sitten kiireisenä päivänä kun verensokerit on syöksymässä hurjaa vauhtia alaspäin. Aion nyt siitä inspiroituneena tehdä myös omat pussukat käsilaukkuuni valmiiksi.
Niihin voi tietenkin laittaa ihan mitä mieli tekee, tässä vain yksi ehdotuksista. Maistoin nyt ensimmäistä kertaa Luomuttaresta saamiani kuivattuja mulpereita. Maku oli ehkä liian toffeemainen omaan makuuni, mutta poikaystävä on pitänyt niistä kovasti. Mulperit sisältävät runsaasti kuituja, rautaa, kalsiumia, sekä C-ja K-vitamiinia, joten niitä voi napsia ihan synnittä.
Tunnustautuuko kukaan muu nälissään hirviöksi?