ÄLÄ ODOTA INSPIRAATIOTA
Jos saisin palata ajassa vuosia taaksepäin, kertoisin nuorelle itselleni tämän: Asioihin löytyy vastaus helpoiten tekemällä, ei istumalla ja pohtimalla. Jos odottaa inspiraatiota alkaakseen tehdä jotain, saa helposti odotella koko elämänsä. Tämän koulu on ehkä parhaiten minulle opettanut. Kun suunnittelet esimerkiksi mallistoa, et voi jäädä katselemaan tyhjää paperia kynä kädessä ja odottaa että joku hyvä idea syntyisi. Parhaat ideat syntyvät yleensä itse prosessista. Kun alkaa luonnostelemaan ilman kritiikkiä, ja kääntää aivot hetkeksi pois kaikesta rationaalisesta, ratkaisut löytyvät kuin itsessään.
Luulin jossain vaiheessa, että tärkeintä on tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti suoraviivaisesti eteneminen. Silloin kun päämäärä ei ollut selvillä, oli turha liikkua. Kuvittelin että eksyisin vain entistä pahemmin reitiltä ja käyttäisin turhaa energiaa harhailuun. Sitten sitä istuskelin kotona ja odotin jonkinlaista inspiraatiota joka lampun lailla syttyisi pääni yläpuolella ja kertoisi mitä minun tulee tehdä. Typerää, tiedän.
Päämäärät nimittäin selkenevät usein vasta tehdessä asioita. Vaikka sinulla ei olisi hajuakaan siitä, mitä haluat saavuttaa, kannattaa aina aloittaa tekemään jotain. Positiivinen energia, draivi, muiden ihmisten tapaaminen ja uusiin virikkeisiin tarttuminen tuo hurjasti inspiraatiota ja avaa uusia ovia. Keksit tavoitteita joita et olisi osannut ajatellakaan istuessasi kotona. Samalla tavalla jokin pulma jota olet pyöritellyt päässäsi viikkokausia, ratkeaa usein sillä hetkellä kun luovutat sen kanssa ja alat tehdä jotain muuta.
En vieläkään osaa sanoa, mitä haluan tehdä valmistumiseni jälkeen, mutta sen tiedän etten aio jäädä paikalleni. Lähden ennakkoluulottomasti mukaan eri asioihin ja teen niitä asioita mitkä tuntuvat hyvältä, analysoimatta sen enempää tukevatko nämä asiat päämäärääni. Uskon, että päämäärä varmasti selkenee eri polkuja tutkimalla. Olen edelleen sitä mieltä, että omiin tavoitteisiin on varmasti helpompi päästä, mikäli tietää mitä kohti kulkee. Jos se kuitenkaan ole selvillä, ei ole syytä jäädä paikalleen.
Kun pysyy nälkäisenä ja kunnianhimoisena, ei varmasti ikinä koe olevansa perillä. Itselleni se onkin kaikkein mieluisin ajatus. Aina löytyy joku vuori, mikä on entistä korkeampi. Aina löytyy asioita, jotka ovat uusia, jännittäviä ja hiukan pelottavia.
Tämä sama ajatus pätee mielestäni melkein mihin tahansa toimintaan. Jos odottelet treeni-intoa, et ikinä pääse lenkille. Sen sijaan pukemalla lenkkarit jalkaan ja astumalla ulos ovesta, olet paljon lähempänä sisäisen urheiluhullusi löytämistä. Joten ystäväiseni, stop analyzing, just do it!