KAUNIS MELANKOLIA
Tänään on ollut ensimmäinen sadepäivä tänne tulemisen jälkeen. En ole tästä kuitenkaan lainkaan harmissani. Olemmekin lykänneet galleria- ja museokäyntejä juuri tällaisia päiviä silmällä pitäen. Sateisessa New Yorkissa on mielestäni jotain maagista.
Kai se on se sateen tuoma melankolian tunne, joka joskus pitää otteessaan melko tiukasti. Tällä hetkellä istun kantakahvilassani ja katselen ikkunan läpi sadetta, joka ripottelee kellastuneiden lehtien peittämälle kadulle. Ihmiset harppovat ohi pitkin askelin sateenvarjot suojanaan. Death Cab For Cutien ”I Will Follow You Into The Dark” pauhaa stereoissa, ja sopii loistavasti tähän tunnelmaan.
Melankoliaan vaipumiseeni liittyy myös jollain tapaa kaipuu omaan rauhaan. Tunteen vallatessa mieleni, tekee mieli olla puhumatta kenellekään, polttaa kynttilöitä, kuunnella itselleen merkityksellistä musiikkia ja velloa sellaisessa pysähtyneessä tilassa. Sadeilmalla tämäkin on jotenkin helpompaa, sillä voi piiloutua tuntemattomien katseilta sateenvarjon alle.
Koska olen perusluonteeltani todella positiivinen, tuntuvat tällaiset satunnaiset alakuloiset päivät vievän ihan toiseen maailmaan. Siihen liittyy jonkinlaista eskapismia. Katselen asioita ihan eri perspektiivistä ja huomaan merkityksellisyyttä asioissa, jotka muina päivinä saattaisivat tuntua mitättömiltä.
Vierastan ajatusta, että melankolian tunteet olisivat sen aidompia kuin muutkaan. Voin kokea ihan yhtä syviä tunteita pakahtuessani onnesta. Kuitenkin melankolia tuntuu joskus jollain tapaa monitasoisemmalta. Tunne on samaa aikaa hauras, inhimillinen, synkkä, surumielinen, kaunis, nostalginen ja toiveikas. Ehkä minua kiehtoo siinä juuri sen ristiriitaisuus.
Melankoliset kappaleet, maalaukset, valokuvat, runot, elokuvat tai ihan mikä tahansa taide kolahtaa minuun ehdottomasti kovempaa. Esimerkiksi tämä Paolo Roversin muotokuva Natalia Vodianovasta on sellainen, jota voisin tuijottaa ikuisuuden. Natalian surumielinen katse on niin intensiivisen vangitseva, että se menee ihon alle.
Tässä vietä muutamia lempparibiisejä, jotka sopivat tunnelmaan oikein hyvin.
- Birdy – Skinny Love
- Daughter- Youth
- Moddi – House By The Sea
- Pink Floyd – Wish You Were Here (klassikko!) :D
- Yann Tiersen – Comptine d’un Autre Été – L’Après Midi
- Angus & Julia Stone – For You
- Diane Birch – Rewind
- Sia- I’m in here (piano & vocal version)
- The National – Slipped
- Lana Del Rey – Video Games
Löytyykö sieltä muita, jotka nauttivat joskus melankolisista päivistä?