Annetaan kaikkien olla sellaisia, kuin he haluavat

Törmäsin tähän blogikirjoitukseen eilen. En tunne Virpi Salmea kirjoittajana, joten en voi sanoa onko kyseessä itseironinen kirjoitus, vaiko kenties kieli poskella kirjoitettua pohdintaa tästä kaikesta fitness-kuumeesta. Teksti oli kuitenkin ihan viihdyttävää luettavaa mielestäni. Tässä pari poimintaa:

 ”Laihduttaminen on terminä ja pelkkänä päämääränä aivan liian ysäriä, joten nyt tehdäänkokonaisvaltainen elämänmuutos ja ikään kuin sen sivutuotteena vahingossa ja pyytämättä laihdutaan. ”

Koska kukaan ei virallisesti halua myöntää tavoittelevansa laihempaa olemusta, he tavoittelevat sitä, että näyttävät ”terveiltä ja hyvinvoivilta”. Ai niin, ja ”kiinteämmiltä”. 

” ”Ehkä joskus tulevaisuudessa kloonikauden ja karhukaisten maailmanvaltauksen välissä myös psyykkinen kuntoprojekti tulee muotiin.” 

Virpi on näköjään ymmärtänyt tämän kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen idean hiukan väärin. Sehän nimenomaan tehdään oma hyvinvointi edellä ja keskitytään siihen psyykkiseenkin puoleen. Ja toki, kukin tavoitelkoon sitä omaa unelmavartaloa. Minkä takia miesten salilla käyntiä ei kukaan koskaan ole kritisoinut? Joku haluaa kenties laihtua, joku saada naisellisia muotoja ja kolmas lihasta ja voimaa. Mielestäni missään noista ei ole mitään vikaa. Olin kuitenkin hiukan huolissani kommenttiboksin puolella käydystä keskustelusta.

En oikein ymmärrä, minkä takia terveelliset elämäntavat saavat aina niin suurta kauhistelua osakseen. Tai ymmärränhän minä oikeastaan. Ihmisiä ärsyttävät ne asiat muissa, mihin ei itsessään ole tyytyväinen. Ja silloin kun ollaan epävarmoja itsestään, mikä sen ärsyttävämpää, kuin ihminen joka selkeästi viihtyy omassa kehossaan ja voi hyvin. Kuitenkin, on mielestäni absurdia, kuinka paljon ”fitness”, jo sanana saa loskaa niskaansa. Pohdin tätä jo jonkin aikaa sitten blogin facebook-sivullla, kun jaoin sinne kuvan suomalaisesta tytöstä, joka oli tehnyt ihan uskomattoman muodonmuutoksen. Ilkeät kommentit kuvaan sai ihokarvani pystyyn.

Ei kukaan ihminen elä pelkällä rahkalla ja kanalla, vaikka monet  tuntuvat näin kuvittelevan. Veikkaan, että monet ihmiset, ketkä näistä elämänmuutoksista kirjoittelevat täällä netissä (minut mukaanlukien), ovat kokeneet myös sen, miltä tuntuu kun syö huonosti ja epäterveellisesti. Jos viihdyt isompikokoisena, ei se ole hyväksyttävää haukkua hoikkia tai lihaksikkaista ihmisiä. Hoikat ja lihaksikkaat ihmisetkään tuskin kritisoivat sinua.

Mielestäni tärkeintä on tehdä niitä asioita, joista tulet onnelliseksi. Jos se on sohvalla makoilu ja pullan syönti, en näe mitään vikaa siinä. Jos tämä elämäntyyli tuo sinulle muita haasteita elämiseen, tai alat voimaan sen takia henkisesti huonosti, siinä vaiheessa niitä elämäntapoja toki voi vähän viilata. Sama pätee myös himoliikkujiin. Minulle täysillä eläminen tarkoittaa sitä, että minulla on energiaa joka päivä, syön herkullisia terveellisiä ruokia ja liikun tavalla joka saa oloni tuntumaan hyvältä. En kuitenkaan ole niin naiivi, että uskoisin sen tekevän jokaisen ihmisen onnelliseksi. Aivan kuten herkkujen syönti ja sohvalla makoilu ei tee minua.

Meitä on moneksi, joten annetaan toistemme olla juuri sellaisia, kuin he ovat. Eikö niin?

Viettäkäähän oikein ihana viikonloppu!

Kommentit (50)
  1. Itse kirjoittelin samaa aihetta sivuten omaan blogiini muutama päivä sitten lyhyen postauksen. Toisten elämäntapoja on helppo kritisoida, kun luullaan, että oma tapa elää on se oikea. ”Meitä on moneksi, joten annetaan toistemme olla juuri sellaisia, kuin he ovat.”. erittäin fiksu lause ja toivottavasti ihmiset tajuaisivat sen tärkeyden! 🙂http://lifetastesgood-nanne.blogspot.fi/2013/03/anna-mun-elaa-miten-ma-e

    1. Kävin lukemassa tekstisi, loistokirjoitus! Voin vain kuvitella, kuinka paljon vegaanina kuulet kritisointia omista valinnoistasi. Ja se on mielestäni todella kummallista. Itse lihan suurkuluttajana ihailen suuresti kasvissyöjiä ja vegaaneja. Mielestäni kaikki voisivat pitää ainakin yhden kasvisruokapäivän viikossa! Mutta aivan kuten sanoit, turha on puuttua muiden syömisiin ja tekemisiin. Se on hassua, miten aina juuri ruokailutottumukset tuntuvat olevan jatkuvasti ”kuuma peruna”. 😀

    2. Oh, what a wonderful blog you’ve got here! It makes me wish Christmas would hurry up and come. Terrific vitagne ornaments in this post. Thank you so much for your recent visit,Susan

  2. Kiteytit kyllä oman mielipiteeni myös aivan täysin! En tiedä parempaa tapaa muotilla asiaa kuin ”Ihmisiä ärsyttävät ne asiat muissa, mihin ei itsessään ole tyytyväinen. Ja silloin kun ollaan epävarmoja itsestään, mikä sen ärsyttävämpää, kuin ihminen joka selkeästi viihtyy omassa kehossaan ja voi hyvin.” Täydellisesti ilmaistu! Ja vielä tuohon herkkujensyöntiin ja muuhun ”terveellinen ruoka on pakkopullaa, pahaa ja välttämätöntä”- soopaan liittyen pari faktaa tiskiin: kun olet pieni lapsi et tiedä herkuista mitään, itse en syönyt sipsejä, karkkeja, limppareita tai hamppareita, minua ei opetettu syömään niitä eikä pitämään niitä namina. Minulle namia olivat hedelmät ja marjat, smoothiet. Ja voin sanoa että en aio omillekkaan lapsille opettaa lauantaikarkkipäivää sellaisena minä se nykyajan lapsille opetetaan. En vieläkään pidä ranskalaisista, karkeista tai limppareista enkä niistä tule koskaan pitämään. Luomujätksiä ja suklaata syön kyllä- tumma suklaa kuuluu lemppareihini ja pidän sitä omana palkkanani marjojen ja muiden aamupala-välipala ruokien rinnalla. Itseäni ihmetyttää kovasti ravitsemusterapian luennoilla seuraava ajatus ”Asiakkaalle voi tarjota herkkuhetken, yksi suklaapatukka/pieni karkkipussi päivässä ei ole vaarallinen- on hyvä joskus saada jotakin hyvää.” Miksi pieni karkkipussi on parempaa kuin hemmetin herkullinen marjasmoothie? Ihmettelempä vaan tuota edelleen 😀 Kyllä mulla on parempi fiilis smoothien juomisen jälkeen kuin yhden pringles purkin vetäisyn jälkeen… sanompahan vaan- tulee paljon energisempi olo ja makeannälkä katoaa hetkessä! 😀

    1. Todella hyvä kommentti! Olen ohan samaa mieltä tuossa lasten karkkikasvatuksessa 😀 en vain ymmärrä, minkä takia siihen pitäisi totuttautua. Meilläkin on kotona syöty aina suht terveellisiä herkkuja, joten en niitä karkkeja himoitse aikuisenakaan. Ja välillä, kun sitä karkkia kuitenkin syö (niinkuin eilen söin) huomaa sen, mitä se tekee omalle ololle. Tulee kamala ”ähky” ja mitään ei jaksa enää tehdä loppuiltana. Sillä smoothiella on niin eri vaikutus omaan fiilikseen! 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *