Asunnon osto OSA 3: Mitä ottaa huomioon hintaa katsoessa?
Nyt olisi vuorossa asunto-postaussarjan kolmas osa. Aiemmin olen käsitellyt muun muassa asuntolainan hakemista ja sitä, miten koko urakkaan kannattaa lähteä. Nyt puhutaan kuitenkin hinnasta, ja siitä mitä sitä tutkaillessa kannattaa katsoa. Ottakaa myös huomioon, että nämä eivät ole absoluuttisia totuuksia ja jokainen asunto on oma tapauksensa. Jaan kuitenkin ne asiat, joita itse tuli tuijoteltua.
Hintaan vaikuttaa hyvinkin moni asia, joten pelkkiä neliöhintoja on turha tutkailla. Meillä oli esimerkiksi vaatimuksena oikeasti vanha talo (eli max. -20 luvulla rakennettu), jotka ovat lähes poikkeuksetta kalliimpia. Samalta alueelta voisi hyvin saada esimerkiksi 70-luvun talon huomattavasti halvemmalla. Jos tällaisilla asioilla ei ole sinulle väliä, voi se olla jopa valttikortti. Silloin ei kannata maksaa turhaa ”ilmaa” tietyn aikakauden rakennuksesta.
Kannattaa myös tutkailla neliöhintoja, vaikka ne eivät koko kuvaa kerrokaan. Täällä voi esimerkiksi katsella Helsingin neliöhintoja. Siinä, missä Kaartinkaupungin keskihinta on ollut 7423 €/neliö, on esimerkiksi Metsälästä tai Oulunkylästä saanut tuolla hinnalla jo kaksi neliötä. Siinä, missä Kaivopuistosta saisi keskihinnan mukaan 24 neliötä hintaan 177 425 €, Jakomäessä hinta olisi alle 50 000 € keskihinnan perusteella.
Kun huomaa, kuinka paljon alueiden välillä on eroa, voi oma visio unelmien asunnosta selkiintyä. Haluaako tosiaan raitiovaunun varteen, vai olisiko sittenkin järkevämpää laittaa raha muutamaan extra huoneeseen? Muistuttaisin myös, että pienissä asunnoissa neliöhinnat ovat aina kovempia kuin suurissa, joten tämäkin tulee pitää mielessä.
Kerrostaloissa hintaan vaikuttaa myös kerros. Ylimmät kerrokset ovat lähes poikkeuuksetta kalliimpia, ja niitä saattaa olla myös helpompi myydä eteenpäin. Täysin katutasossa olevaa asuntoa voi olla taasen vaikea liikuttaa, sillä se voi monille olla kynnyskysymys. Kannattaa myös katsoa yhtiön paperit läpi. Onko sitä hoidettu hyvin? Onko remontteja tehty aiemmin paljon, vai tikittääkö remonttipommi lähitulevaisuudessa? Suurimmat kustannukset tulevat varmasti putki- ja julkisivuremontista, joten niiden aikataulut kannattaa tarkistaa.
Olen itse käyttänyt putkiremontin osalta nyrkkisääntöä 50 vuoden välein ja 1000e/neliö. Sen kaavan kanssa ei pitäisi tulla yllätyksiä. Kannattaa myös miettiä taloyhtiön kokoa. Jos kyseessä on hyvin pieni yhtiö, jakautuu kustannukset vain muutaman maksajan kesken. Mikäli taloyhtiö on hyvätuloinen (esimerkiksi liiketiloja tai huoneistoja) voi sillä olla rahastoja, joista voidaan maksaa remontteja.Tämäkin on hyvä huomioida. Tuotot usein myös pienentää yhtiövastikkeita, mikä on tietysti aina hyvä huomioida asuntoa ostettaessa.
Älä anna pienen pintaremontin pelottaa. Mikäli huomaat aina ihastuvasi remontoituihin asuntoihin, missä on valkoiset seinät ja lautalattia, mieti voisitko tehdä sen kuitenkin itse? Pintaremontin hinta on kuitenkin pieni, kun katsoo kokonaiskuvaa ja sen tekemällä vältyt maksamasta turhaa ”ilmaa”. Myös keittiön kaappien ovet on helppo ja halpa vaihtaa, ja pienelläkin fiksauksella saa usein paljon aikaan.
Kun asunto vaikuttaa liian halvalta ollakseen totta, se usein on. Lue siis tarkasti asunnon paperit läpi ja katso onko asunnolle esimerkiksi realisoitumassa kova remonttikustannus vasta myöhemmin? Usein tämä saattaa olla jossain sivuhuomautuksena (esim. remontin osuus jyvittämättä), mikä tarkoittaa että kustannukset lankeavat uudelle omistajalle.
Olisiko teillä vielä toiveita Asunto-sarjaan liittyen? Tänä vuonna tulossa varmasti ainakin remontti- ja sisustusaiheita, mutta jos jokin asunnon hankintaan liittyen mietityttää, voin ehdottomasti kirjoittaa siitä vielä enemmänkin.
