Asut tammikuulta kuuden vuoden ajalta

Hannan inspiroimana päädyin tekemään tällaisen katsauksen menneiden vuosien tammikuihin ja niiden asuihin. Oli hauskaa katsoa, miten oma tyyli on kehittynyt. Olin jopa melko yllättynyt kuinka vähän se sitten lopulta onkaan muuttunut. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikki lähes kaikki vaatteet löytyvät edelleen vaatekaapistani. 

2018.

Kuvanottohetkellä olimme juuri saaneet tiedon että saamme tulevan asuntomme. Hymy oli siis herkässä. Tässä olin juuri Annikan luona käymässä ja fiilistelin tulevia kotikulmia. Takki on tänäkin talvena ollut todella suuressa käytössä, aivan kuten Martensitkin. Voisin hyvin pukea tämän asun edelleen, vaikkei siinä mitään kovin inspiroivaa olekaan. Tuollaiset boyfriend-malliset farkut on ihan parhaita kylmillä keleillä kun alle saa tungettua vaikka toiset housut.

2017.

Tämän kuvan on puolestaan napannut Patrick, jonka kanssa olimme juuri matkalla joutuneet autokolariin. Onneksi säästyimme pelkällä pelästyksellä. Kaikki vaatekappaleet ovat kovassa käytössä, paitsi tuo ihana superlämmin neule, jonka jouduin kiikuttamaan juuri Reloveen sillä se vei liikaa tilaa vaatekaapista. Pipo ja kaulahuivi ovat melkein päivittäisessä käytössä tänäkin vuonna. Rakastan tuota Monkin pipoa, sillä se on melkein ainoa joka omasta mielestäni sopii päähäni.

Kuvasta löytyvä asu on itseasiassa kokonaan kirppikseltä bongattu. Samujin neuleen ostin Zadaasta muutamalla kympillä, ja se on ollut kyllä yksin eniten käyttämäni yksittäinen vaatekappale viimeisen parin vuoden aikana. Farkut löytyivät kollegani Didemin kirppispöydästä aikoinaan, kun olimme molemmat myymässä samaan aikaan. Nekin on edelleen käytössä, tosin en pukisi niitä kyllä tällä ilmalla noiden reikien takia. 

2016.

Tammikuu tuli vietettyä Costa Ricassa ja Panamassa, joten asukuvia ei juuri ole. Tämä alempi kuva on otettu poikaystäväni syntymäpäivänä, jolloin teimme veneretken autiolle saarelle ja juoksimme koko päivän aalloissa. Takaisintulomatkalla bongasimme vielä laiskiaisen puusta. Ihan paras päivä!

Kuumuuden takia tämä oli ehkä ainoa ”asu” jota pystyi pitämään. Kyseessä on itsetekemäni ”mekko”. Tämä syntyi aikoinaan opiskellessani vaatetusalaa jokin iltapäivä kun olin saanut harjoitustyöni valmiiksi ennen muita. Päätin tappaa aikaa ja surauttaa tällaisesta UFFista löytämästäni verhokankaasta mekon. Pidän siitä edelleen, vaikka se on vähän hutiloiden tehty ja tietysti ilman kaavoja, joten toinen puoli helmasta on hiukan pidempi. 

2015.

Tällaista asua en muista lainkaan, eikä se tunnu jotenkin näköiseltäni. Neuletta minulta ei enää löydy ja karvakauluskin on johonkin hukkunut. Tuo Luhdan todella vanha villakangastakki on kuitenkin edelleen käytössä, vaikka niin moni napinläpi on rikki että se tarvitsisi vähän fiksausta. Käytän sitä silti, vaikka se pitää laittaa jollain vyöllä kiinni. Ostin sen aikoinaan itäkeskuksen Fidasta neljällä eurolla ja se on kyllä ollut yksi parhaita kirppisbongauksiani ikinä! Kaikenlisäksi se on suomessa valmistettu.

Tämän asun puolestaan voisin hyvinkin pukea ihan tällaisenaan ja kaikki vaatteetkin löytyy edelleen kaapista. Noista farkuista en ole tosin ihan varma, meneekö nappi enää kiinni ilman pientä taistelua :D

2014.

Näissä kuvissa huomaa myös hyvin tämän valokuvauksen kehittymisen. Allaolevat räpsyt ovat ensimmäiseltä Nycin reissultamme ja varmaankin puhelimen kameralla otettuja. Kengät ovat kuluneet rikki ja aurinkolasit hävinneet, mutta muuten koko asu löytyy edelleen kaapista ja voisin hyvin pukea sen tällaisenaan.

Ihme kyllä nämäkin vaatekappaleet löytyvät kaikki vieläkin kaapista. Tämä oli ensimmäinen ”oikea” bleiseri minkä ostin. Muistan kun olin Cosmopolitanin työhaastattelussa ja sen aikaisella päätoimittajalla oli musta ryhdikäs bleiseri bändipaidan kanssa ja mietin että tuollainen on saatava. Ja kappas, edelleen tuo tyyli toimii! 

2013.

Vuodet vierivät taaksepäin ja kuvanlaatu sen kuin huononee. Tässä on jonkinsortin juhliinlähtö ollut varmasti edessä ja ehkä omaan silmääni liian tyttömäinen tuo kokonaisuus. Korvakorut ja mekko löytyy tosin edelleen kaapista ja voisin hyvin pukea tämän vähän hillitymmällä meikillä ja luonnollisen sekaiseen tukkaan yhdistettynä. 

Ehkä talvisin tulee oltua sen verran ”tylsempi” pukeutuja ettei mitään dramaattista eroa tyyleissä ole. Voisi olla eri tilanne jos näitä kävisi vaikka syksyisten asujen kanssa läpi. Joka tapauksessa tuntuu, että ehkä tämän ikäisenä alkaa olla oma tyyli jo niin selkeä, ettei hutiostoksia juurikaan tule. 

Mitäs te olette mieltä tyylin muuttumisesta?