Kuvamatka aikaan ennen blogia
Muuttoon valmistautuessa on tullut käytyä läpi kaikenlaisia laatikoita, järjesteltyä kansioita ja hankkiuduttua eroon asioista joita ei enää tarvitse. Niin nostalgista! Löysin myös kaksi cd-levyllisiä kuvia aina vuodesta 2003 asti. Ajattelinkin tehdä tällaisen postauksen ajasta ennen blogia, ensimmäiseltä yhteiseltä reissulta poikaystäväni kanssa. Nykyään on nimittäin vaikea oikeastaan edes muistaa, millaista elämä silloin oli.
Tajusin siinä reissun kuvasaldoa läpikäydessäni, että kyllä niitä fotoja on tullut räpsittyä aika paljon silloinkin. Ja melko samanlaisista asioistakin loppujen lopuksi. Reissulla oli itseasiassa jopa kaksi kameraa mukana. Puolet kuvista on otettu pikkupokkarilla, ja puolet ensimmäisellä järjestelmäkamerallani (tietysti automaattiasetuksilla). Erona oli lähinnä se, ettei niitä jaettu silloin muiden kanssa.
Lensimme ensin Singaporeen, jossa olimme muutaman päivän. Sieltä jatkoimme Balille, jossa kävimme Nusa Lembonganilla ja Gileillä. Balilta jatkoimme Bangkokiin ja sieltä johonkin rantapaikkaan jonka nimeä en jostain syystä edes muista. Thaimaan jälkeen kiersimme vielä Malesiassa muutaman eri paikan, josta palasimme taas Singaporen kautta kotiin. Se oli ensimmäinen pidempi reissuni, vaikka olin käynyt kerran aikaisemmin jo Balilla.
Madventuresia oli katsottu ja kaukokaipuu oli ollut piinava. Olin lainannut rinkan kaverilta, pakannut kaikenmaailman lääkkeet, hyttysverkot ja otsalamput mukaani. Reissuun säästettiin kaikki roposet ja matkaa tehtiin minimibudjetilla. Yllättävän hyvin vähäisetkin rahat riitti, sillä valitsimme edullisia yöpaikkoja ja ruoka oli halpaa. Reissusta on edelleen monia hurjia ja hauskoja tarinoita mielessä ja kuvien katselu saa hymyn huulille.
Mitä kaikkea seitsemässä vuodessa sitten on muuttunut? No ainakin paratiisimaisesta Gilistä on kuulemma tullut bilesaari, meikäläisen tukka on saanut vähän luonnollisemman värin, poikaystävä taas enemmän tatuointeja, kummastakin on tullut yrittäjiä, otsaani on muodostunut muutamat aurinkorypyt, ruista on tullut ranteeseen ja toivon mukaan myös maailmankuva on avartunut aika lailla.
Silti edelleen kuvaan kauniita auringonlaskuja, rakastan turkoosia vettä, en osaa aina suojautua auringolta tarpeeksi hyvin, ehdotan kanootin vuokraamista aina kun näen sellaisen, fanitan apinoita ja tuota tyyppiä jonka kanssa saan matkani kulkea.