LAMAUTTAVA ARKI

Olen saanut monesti lukijaltani Lina-Marialta sellaisen kommentin, joka inspiroi ihan kokonaiseen postaukseen. Niin kävi tälläkin kertaa, kun hän pohti sitä, mikä saa meidät lopettamaan ja unohtamaan joitakin intohimon kohteitamme? ”Loppujen lopuksi tosi arkiset ja yksinkertaset asiat saattavat olla itsensä toteuttamisen ja luovuuden edessä” , hän pohti. Siinäpä se syy taitaakin olla, miksi olen täällä hehkuttanut tätä jollain tavalla luovempaa ilmapiiriä. Ei syynä ole välttämättä tämä kaupunki, vaan juuri se, ettei täällä ole samanlaisia rutiineita kuin Helsingissä. 

On tehty tutkimuksia, joissa varsinkin aamurutiinien todetaan tappavan luovuutta. Se, että aamulla kellon soidessa ponnahtaa salamassa pystyyn, aloittaa päivänsä lukemalla ikäviä uutisia ja saa stressitasot nousemaan täydessä ruuhkabussissa matkustaessa, tappaa luovat ajatukset jo ennen työpaikalle pääsyä (lähde).

Sen sijaan tulisikin laittaa kello hiukan aiemmin soimaan, maata rauhassa sängyssä hetki ja kirjata mahdolliset ideat heti ylös. Täällä aamut ovat olleet ihanan rentoja, ja sängystä nousen usein vasta kymmeneltä. Helsingissä tällainen rytmi ei tullut kuuloonkaan jostain syystä. Siellä luen myös Hesarin yleensä ensimmäisten toimien joukossa, joka voi virittää helposti aika huonolle tuulelle. Jos lukisikin aamupalan lomassa jotain inspiroivaa romaania ja jättäisi uutiset iltapäivälle? 

Toinen asia, mikä täällä on erilaista, on tapaamisien määrä. Niin työhön liittyviin, kuin sosiaalisiinkin suhteisiin käytetty aika on melkoisen suuri välillä Helsingissä. Hiukan introverttina ihmisenä menetän nopeasti energiani, jos en saa ladata akkuja yksinololla ja saatan jopa ottaa stressiä ihmissuhteisiin käytetystä ajasta. Stressaantuneet aivot eivät ole kovin luovat, ja jos koko viikon on ollut yötä myöten menossa, voi ainoana vapaana hetkenä viimeisenä olevan mielessä esimerkiksi maalaaminen. Pitäisi muistaa aikatauluttaa sinne kalenteriin sitä omaakin aikaa oikeasti tarpeeksi. 

Ihmisillä on taipumus huomioida ja tallentaa ympäriltään juuri ne asiat, jotka vahvistavat heidän entistä tapaansa ajatella. Tällöin on vaikea syntyä uusia ideoita tai innovaatioita. Kun rikkoo rutiineita, vapauttaa myös ajatuksien vaellella vapaammin. Saattaa kiinnittää huomiota asioihin, joita ei aiemmin ollut huomannutkaan. Eikä ole mitään syytä, miksi näin ei voisi toimia missä tahansa. 

Normaalista poiketen kuvituksena puhelinkuvia eiliseltä. Sairasteluni takia en ole ottanut yli viikkoon yhtään kuvaa, jonka takia alkaa materiaali käymään vähiin. Otettakoon tämäkin eräänlaisena rutiinien rikkomisena. Inspiroivaa viikkoa kaikille!

Kommentit (9)
  1. Ääääks hahaa seuraan blogiasi Bloglovinin kautta ja luin jo ensimmäiset lauseet sieltä, ja kun näin oman nimimerkkini mainittuna niin ihan jännitti avata postaus! 😀 Hauskaa.

    Kiva kuulla, jos meidän lukioiden pohdinnoista syntyy sullekin lisää pohdittavaa ja postausideoita!

    Nää on just sellasia juttuja, joita on viime aikoina tullut pohdittua tosi paljon. En usko, että sillä paikalla on loppujen lopuksi NIIIIN paljon väliä missä on, kunhan tuntee olonsa hyväksi ja vapaaksi, ja yrittää luoda mahdollisimman stressittömän arjen ympärilleen. Muttaaa helpommin sanottu kuin tehty. 🙂

  2. Niin ihana teksti, niin kypsiä ajatuksia <3 kirjoitin susta Elisa mun blogiin kun avasin mun ajatuksia, meillä on niin samanlainen ajatusmaailma… jonka osaat pukea niin hyvin sanoiksi etten voi muuta kun ihailla! terkkuja taas Afrikasta <3 

    1. Ihana Sonja! Ihan kyyneleet tuli silmiin. Niin kauniisti kirjoitit <3 Ja ihan samat sanat takaisin! ”Those people who possess vivid imagination and creativity, combined with courage and self-discipline to work for their dreams and express themselves, can live to their fullest potential.” En olisi voinut paremmin tuota osannut sanoa. Sun tekstit on timanttia. Pusuja Afrikkaan! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *