Leppoisa lauantai

Tämä on ollut hyvä viikko. Eikä oikeastaan edes minkään erityisen asian takia. Arki on ollut vain jotenkin extra-kivaa. Varmasti asiaan vaikuttaa paljon se, että viime viikko meni kuumehöyryissä sängyn pohjalla, joten siihen verrattuna jo se että on ruokahalua, on suuri edistysaskel. Tällä viikolla olen vain intoillut pienistä jutuista, kuten siitä että pystyn syömään, jaksan nousta itse sängystä ylös ja koko päivää ei tarvitse viettää sängyssä makaamalla vällyjen välissä. 

Iloa on tuonut myös keväiset ilmat. Aurinko tuntuu jo ihan lämpimältä, ja se jos jokin kääntää suupielet hymyyn. Tämä on oikeastaan ihan parasta aikaa vuodessa, kun päivä pitenee hurjaa vauhtia, lumet sulaa pikkuhiljaa ja mennään kokoajan valoa ja lämpöä kohti. Siinä missä syksy tuntuu aina tulevan yllättäen, hyökkäämällä jostain takavasemmalta ja kaapaten yhtäkkiä pimeyteen, kevään merkkejä tipahtelee yksitellen ja sen tulon huomaa paljon pidemmältä. 

Tällä viikolla oli jo niin lämmintä, että pärjäsi ulkona hetkittäin jopa ilman takkia. Aika ihanaa. Olette muuten kovasti kyselleet snäpissä vilahdelleen vaaleanpunaisen pörrökaulurin perään. Kyseessä on suomalainen vaatebrändi Onar, ja turkiksen näköinen materiaali on itseasiassa lammasta, joka on saatu lihateollisuuden sivutuotteena. Brändillä on todella hienoja vaatteita ja asusteita, joten suosittelen piipahtamaan liikkeessä erottajalla. Rakastuin kauluriin, sillä se saa minkä tahansa asun näyttämään hetkessä harkitulta ja mielenkiintoisemmalta. Olen yhdistänyt sitä nahkatakkiin, villakangastakkiin ja vihreään armytakkiin. 

Työsähköposteissa on alkanut jo näkyä hyvän kevään toivotuksia. IHANAA! 

Tänään ajattelin pitää rennon lauantain, tehdä päivällä vähän töitä ja suunnata illalla tyttöporukalla laittamaan ruokaa ja syömään ystävän luokse. Tuntuu että kaikilla on ollut niin hektistä viimeaikoina, että tällaiset illat tuntuvat ihan luksukselta.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Jeans – Mango, Bag – The Kooples, Knit – H&M, Collar – Onar, Jewellery – Thomas Sabo

Pictures: Kaisa Turunen, Edit: me