Luovuus kuolemassa?

Usein kirjoittelen täällä teille vinkkejä, mutta tällä kertaa olen itse neuvojen tarpeessa.

Opiskelen luovaa alaa, rakastan musiikin kuuntelua, soittamista, maalaamista, piirtämistä ja ruoanlaitossakaan en halua tehdä ikinä mitään reseptien mukaan, koska haluan senkin olevan luovaa puuhaa. Nyt kuitenkin eteeni on tullut ongelma.

Olen ollut kohta puoli vuotta juomatta alkoholia, muutamia viinilasillisia lukuunottamatta. Menen sänkyyn arkisin viimeistään kello kymmenen, syön hyvin ja urheilen. Minä siis voin hyvin. Ehkäpä liian hyvin? Olen huomannut, että todella harvoin alan soittamaan jotain instrumenttia, tai saan inspiraatiota maalaamiseen/piirtämiseen. Opintojeni alussa suunnitelun opettajamme sanoi luovuuden olevan huipussaan krapulassa/nälkäisenä/väsyneenä. Alan pikku hiljaa uskoa tätä.

Olen nyt ollut pari päivää kipeänä, ja tuntuu kuin olisin eri ihminen. Olen soittanut pianoa monta tuntia, laittanut koko sisutuksemme uusiksi, askarrellut uusia tauluja ja alkanut suunnitella maalaustelineen ostoa. Tuntuu siis, kuin luovuuteni olisi taas puhjennut kukkaan, fyysisen oloni ollessa huono. Onko muilla tullut tällaista ongelmaa vastaan??

Mielestäni joskus on tutkittu luovuuden olevan jollain tavalla kytköksissä mielenterveyden häiriöihin. Tarkoittaako tämä myös sitä, että kun elää tasapainoista ja terveellistä elämää, luovuus kuolee?

En missään nimessä halua luopua terveellisistä elämäntavoistani tai hyvästä olostani. En myöskään haluaisi luopua luovuudesta. Mitä avuksi??

Tätä biisiä olen soitellut tänään pianolla

Mielestäni Birdyn versiot ovat usein parempia kuin alkuperäiset
3>