Mental Health Monday: Aloitin terapian

Kaupallinen yhteistyö: Terapiatalo Noste

Varmaan hiukan yli vuoden olen ajatellut, että haluaisin mennä terapiaan. Koska kuitenkaan sille ei ole ollut varsinaista ”syytä” tai mitään erityistä kriisiä, olen lykännyt sitä. Laitoin siksi tuon lainausmerkkeihin, sillä mielestäni siihen ei tarvitsekaan olla mitään yksittäistä syytä.

Välillä olen kysellyt ystäviltä suosituksia terapeuteista ja kerran olen ollut yhteydessä yhteen sähköpostitse. Hänellä ei kuitenkaan ollut silloin kalenterissaan aikaa, joten homma jäi siihen. Koko projekti on tuntunut jotenkin vaikealta, kun en ole tiennyt mistä lähtisi liikkeelle. Voin vain kuvitella, kuinka haastavalta tämä tuntuu siinä vaiheessa, kun omat voimat on oikeasti lopussa.

Miksi sitten halusin terapiaan? Uskon, että ihan kaikille tekisi hyvää tarkastella omaa ajattelua ja pohtia, mistä jotkin käyttäytymistavat kumpuaa. Huolehdin vartalostani urheilemalla, ulkoilemalla, nukkumalla tarpeeksi ja syömällä terveellistä ruokaa. Miksi siis en suhtaudu samanlaisella pieteetillä mielen hyvinvointiin? Sen lisäksi viime vuosi oli melko raskas, joten voisi tehdä hyvää jutella jonkun ulkopuolisen kanssa.

Keväällä sitten Terapiatalo Noste otti yhteyttä ja kysyi, haluaisinko tehdä heidän kanssaan jonkinlaista yhteistyötä. Tutustuin heidän tuotteeseen ja innostuin heti. He tarjosivat juuri sellaista matalan kynnyksen terapiapalvelua, ja nettisivuilta oli helppo etsiä itselleen sopiva aika ja terapeutti. Sovimme, että käyn kokeilemassa heidän palveluitaan ja raportoin täällä prosessin kulusta. Varasin ajan netistä heti seuraavalle viikolle.

Nyt on ensimmäinen käynti takana ja ajattelin purkaa hiukan ajatuksia sen jälkeen. Matkalla terapeutille minulla oli jotenkin kummallisen jännittynyt olo, sellainen että onko minulla nyt mitään sanottavaa. Vähän sellainen huijarisyndrooma, joka kuiskuttelee pään sisällä, että sinun ei kuuluisi olla täällä, sillä et tarvitse tätä niin paljon kuin joku muu.

Ajatukseni käynnistä ja siitä, mitä siellä puhutaan on täysin elokuvista, kirjoista ja jenkkisarjoista peräisin. Kun tulen paikan päälle, minut ohjataan istumaan tuoliin. Edessä on vesilasi ja paketillinen nenäliinoja. Terapeutti katsoo minua lämpimästi ja kysyy miksi olen siellä. Tekee mieli huudahtaa, että apua enhän minä tiedä.

Yksi ongelmani on se, että minun on todella vaikea näyttää heikkouksiani ja saatan piilottaa ne kipukohdat itseltänikin. Suojamuuri on niin paksu, että joskus asiat patoutuvat aivan liian pitkäksi aikaa kun en ole tajunnut että niitä olisi pitänyt käsitellä, sen sijaan että ne on vain haudannut. Selitän jotain siitä, etten ole koskaan aiemmin käynyt, enkä oikein tiedä mistä pitäisi aloittaa.

Hän toteaa, että suurin osa asiakkaista tulee ensimmäistä kertaa. Mietin hetken, mistä aloitan, sillä meillä on 45 minuttia aikaa ja se tuntuu jollain tavalla ratkaisevalta askeleelta kääntää keskustelu tiettyyn suuntaan. Lopulta alan puhua ongelmasta, joka on pyörinyt mielessäni edeltävät päivät ja pääsemme melko nopeasti kiinni niihin syihin, mistä ahdistus saattaa johtua.

Käsittelemme lopulta tätä asiaa melkein koko ajan, ja jälkikäteen tuntuu siltä kuin jotain solmuja olisi tosiaan avautunut. Olin kuvitellut, että tässä vain jutellaan, mutta tällä kertaa sain ihan konkreettisia ohjeitakin siihen, miten voin toimia seuraavan kerran kun tämä ahdistus nostaa päätään.

Odotan innolla, mihin kaikkiin asioihin pääsemme vielä paneutumaan näiden tulevien käyntien aikana. Mutta ainakin nyt se oma kynnys on pienentynyt kovasti, kun ensimmäinen käynti on takana. Oli kyseessä sitten oman itsetuntumuksen parantaminen, haitallisten käyttäytymismallien tutkiminen tai oman potentiaalinsa löytäminen, on varmasti kaikille hyötyä terapiasta.

Terapiatalo Nosteella on nyt vain 29€ maksava tutustumistarjous mm. ahdistuskartoituskäyntiin. Voit varata sen täältä.

hyvinvointi hyva-olo
Kommentit (4)
  1. Ja siis parisuhdeterapia kans! Oman kokemuksen perusteella oon sitä mieltä, että jokaisen parin pitäisi käydä vähintään ”vuosihuollossa” jos ei muuten 😀 Tekee tosi hyvää jutella kun joku ulkopuolinen kuuntelee ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Samalla tulee juteltua asioista, joista ei edes hoksaa arjessa jutella.

  2. Kärsin pahasta ahdistuksesta, sosiaalisen tilanteiden pelosta ja julkisen tilan pelosta ja SILTI ensimmäisellä kerralla minulla oli sama fiilis kuin sinulla! Mietin että vien joltain oikeasti tarvitsevalta paikan ja oli se huijari olo. Aloitettiin sitten ensimmäinen kerta purkamalla tätä itsensä vähättelyä 😀 Itse Kelan tukemana, mutta minusta kaikkien pitäisi päästä matalalla kynnyksellä käymään terapiassa, vaikka ei olisi mitään ”oikeita ongelmia”

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *