Mental Health Monday: Muiden arvostelu
Picture: Patrick Karkkolainen
Olen huomannut paljon eroja siinä, kuinka paljon ihmiset arvostelevat muita ja erityisesti sellaisissa asioissa joihin kyseiset henkilöt eivät voi edes vaikuttaa. Toiset tyypit puhuvat muista vain silloin, kun on jotain positiivista sanottavaa ja toiset kiinnittävät huomionsa virheisiin ja löytävät aina jotain kritisoitavaa. En ole itse tänä päivänä kova arvostelemaan muita, ja usein yllätyn siitä, kuinka paljon jotkut kiinnittävät huomiota esimerkiksi muiden ulkonäköön.
Uskon että tähän on monia syitä. Jos esimerkiksi kotona on usein arvosteltu muita kovin sanankääntein ja puhuttu kärkkäästi, on tapa yksinkertaisesti opittu. Sen voi oppia myös myöhemmin kaveriporukasta. Jos kaikki huomio keskittyy aina johonkin negatiiviseen puoleen, alkaa niitä huomaamaan hanakammin. Huono itsetunto voi toki myös johtaa muiden arvosteluun ja sättimiseen selän takana. Kun itsestä tuntuu pahalta, on helppoa yrittää kohottaa omaa oloa lyttäämällä muita alas.
Haukkumisesta olisi kuitenkin hyvä päästä mielestäni eroon. Vaikka juoruilusta ja pahan puhumisesta voisi tulla hetkeksi kevyempi olo, upottaa se lopulta entistä syvemmälle. Negatiivisen energian levittämisellä saa helposti luotua ympärilleen huonoa ilmaa. Eikä se puhuminen ole oikeastaan edes ongelman ydin, vaan se mitä muista ihmisistä ajattelee. Jos aina keskittyy huonoihin puoliin ja negatiivisiin asioihin, tulee omasta sisäisestä puheesta myös negatiivista. Kun etsii ihmisistä aina virheitä, alkaa niitä etsiä myös muualta ympäriltään.
Koska tapa on usein opittu jo nuorena, ei sen muuttaminen ole välttämättä helppoa. Omalla kohdallani muiden arvostelu on loppunut siinä vaiheessa, kun oma itsetunto on vahvistunut. On helpompi katsella itseään ja muita armollisemmin, kun ei ole kokoajan huono olla. Kun omista komplekseista pääsee eroon, ei kiinnitä niihin huomiota muillakaan.
Seuraavan kerran kun huomaat arvostelevasi mielessäsi jotain ihmistä, koita keksiä heti perään jokin positiivinen puoli hänestä. Aina jokaista negatiivista ajatusta vastaan pyri löytämään jokin kehu. Tällä tavalla voi opettaa mieltä keskittymään hyviin puoliin. On myös hyvä opetella ero negatiivisen arvostelun ja kritiikin välille. Kritiikki on sellaista, joka kannattaa kertoa suoraan henkilölle, sillä muuten siitä ei ole hyötyä. Sen voi opetella antamaan rakentavasti ja henkilöä loukkaamatta.
Harvoin kuitenkaan ne tyypit, jotka sättivät ja arvostelevat muita, olisivat valmiita kertomaan tätä ”kritiikiksi” naamioitua puhetta suoraan kyseiselle henkilölle. Silloin se ei oikeastaan ole kritiikkiä, vaan aiheuttaa vaan pahaa mieltä muissa ja puhujassa itsessään.