Mental Health Monday: Onni asuu tällaisissa päivissä
Kesä tuli taas ryminällä ja sekoitti kaikkien päät, myös allekirjoittaneen. Koko viikonloppu meni mustikkamaalla oleskellessa, välillä tennismaila kädessä ja välillä mölkkyä tai korttia pelaten. Kävinpä pulahtamassa uimaankin lauantaina ja nauttimassa inkivääriolutta kahvila-aluksella.
Totesimme koko päivän ulkona vietettyämme ystäväpariskunnalle, että olipa kyllä kivoin päivä aikoihin. Ja he nauroivat, että ei meillä sitten kamalasti ole tainnut olla ohjelmaa aiempina päivinä. Mutta kun siinäpä se juuri onkin. On meillä. Mutta oikeasti se onni usein asuu juuri tällaisissa päivissä.
Kun on aikaa vain olla. Maata auringossa, tilata ruokaa puistoon, syödä välipalaksi jäätelöä, viettää aikaa yhdessä, haistella leikattua nurmikkoa, juuri herääävää luontoa, voikukkia ja aurinkorasvaa.
Olen välillä vähän sellainen levoton sielu, joka usein haluaa järjestää illalliskutsuja ja peli-iltoja, pukeutua hienosti ja käydä juhlimassa, käydä testaamassa uusia ravintoloita ja ravata näyttelyissä. Ja näiden aktiviteettien lisäksi haaveilen välillä suuremmasta asunnosta, kylpyammeesta ja omasta parvekkeesta. Ehkä tämä kaikki on sitä, että jahtaan jotain sellaista jonka kuvittelen tekevän minut onnellisemmaksi.
Vaikka tiedänhän minä, etteivät tällaiset asiat sitä onnea tuo. Minulle on piirtynyt tarkasti mieleen sellainen hetki, kun vietimme kuukauden Costa Ricassa hyvin alkeellisissa oloissa. Suihkusta tuli pienellä paineella jääkylmää vettä ja asunnossamme ei ollut muuta kuin patja lattialla ja muoviset puutarhatuolit. Söimme kasvisruokaa, nukuimme yössä yli 10 tuntia ja vietimme suurimman osan päivästä ulkona. Ja yhtenä aamuna poikaystäväni sanoi, että minä vaikutan niin paljon onnellisemmalta siellä.
Silloin viimeistään tajusin, kuinka pienistä asioista se onnellisuus on kiinni. Olen pohtinut monesti, pitäisikö muuttaa jonnekin, missä ilmasto olisi tällaiselle auringosta eläjälle vähän suotuisampi. Mutta sitten palaan tämän tekstin pariin ja muistan, että siihenkin turtuu silloin kun se on kokovuotista. Ja tavallaan on aika ihanaa, että voi ihan tavallisesta lämpimästä päivästä olla näin fiiliksissä omassa kotikaupungissaan.
Tietysti tällaisista pienistä asioista on vaikea iloita silloin, kun on suuria murheita ja huolia elämässä. Kuitenkin silloin, kun kaikki on hyvin, on tärkeää muistutella itseään välillä siitä että silloin ei tarvitse niitä sirkushuveja tunteakseen itsensä ihan täysin kokonaiseksi. Joten tänään aion olla samperin onnellinen siitä, että pystyin syömään lounaani ulkona terassilla ja siitä, että aion tehdä iltapalaksi hedelmäsalaattia.
Mistä asioista te olette olleet onnellisia?