Mental Health Monday: sitku VS: nytku

Uskon että meissä kaikissa asuu välillä enemmän tai vähemmän sitkuttelija. ”Sitten kun mulla on rahaa enemmän/ parempi työpaikka/ lapsia/ oma asunto/ vähän enemmän aikaa/ mikä tahansa muu tekosyy, teen asian x.”. Tällä mentaliteetilla tulee usein lykättyä omia unelmia tahattoman paljon ja joskus haaveet jää kokonaan toteuttamatta.

Mitä jos seuraavan kerran sitten kun sanaparin sanottuasi miettisit heti uuden lauseen, joka alkaakin sanoilla nyt kun?

Sitten kun taloteni on paremmissa kantimissa, aloitan uuden harrastuksen. VS. Nyt kun minulla ei ole ylimääräistä, voisinkin alkaa lenkkeillä/piirtämään/hakea kirjastosta kasan luettavaa.

Sitten kun on enemmän vapaa-aikaa, alan matkustaa kaikkiin paikkoihin joissa olen halunnut käydä. VS. Nyt kun oma aika on tiukilla, on ihana rentouttava tehdä pieniä viikonloppureissuja vähän lähemmäs. 

Sitten kun olen saanut kuntoni vähän paremmaksi, liityn ehdottomasti jollekin kuntosalille. VS. Nyt kun kunto on vähän huonommalla tolalla, onkin varmaan parasta liittyä kuntosalille, jossa saan muiden tsempin ja ammattilaiset neuvomaan sen kohottamisessa.

Sitten kun tienaan vähän paremmin, panostan terveellisiin ruoka-aineisiin.VS. Nyt kun rahaa on vähemmän, on kannattavinta syödä kasvisruokaa ja satsata kausivihanneksiin. Tuleekin syötyä automaattisesti paljon terveellisemmin. 

Kuten lähes aina, tässäkin on kyse perspektiivistä. Mietin usein Jari Saravuolta joskus kuulemaani lausetta ”matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä on nyt.” Se tiivistää jotenkin loistavasti tämän ajatuksen. Monesti suunnittelemme itsellemme tehtäviä tai asioita, joihin ei yksinkertaisesti pysty tarttumaan tällä hetkellä. Sen sijaan mielekkäämpää olisi miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia juuri tämä hetki on luonut? 

Olen huomannut itsessäni suurta levottomuutta, kun asuntoa ei ole löytynyt. Levottomuus johtuu pitkälti juuri siitä, että koen etten voi tehdä mitään projektin eteen ennen kuin asunto on tiedossa. Tuntuu että käytän päivästä ihan hurjan suuren osan kaikkeen, mikä ei lopulta edesauta yhtään mitään. Selailen kolmatta kertaa samoja asuntoilmoituksia ja täytän Pinterest-kansiota asuntokuvilla. Pidemmän päälle tämä lamaannuttaa ja tulee ahdistava olo, kun mitään ei saa aikaan. Eilen kuitenkin päätin, että perspektiiviä täytyy muuttaa. Kun nyt en kerran voi asunnoksi muuttua, täytyy miettiä miten voin muuten edesauttaa tilannetta.

Kuten nyt esimerkiksi tavaroiden läpikäymisellä. Vuosien aikana nurkkiin on kerääntynyt jos jonkinlaista tavaraa, alkaen aina 5 vuotta vanhoista muotilehdistä vanhoihin muhkuraisiin ”vierastyynyihin”. Parasta on vain kääriä hihat ja tehdä sen verran, mihin juuri nyt pystyy. Huomaan myös, että ”nyt kun” -ajattelutavalla on paljon toimeliaampi. Tulee heti yhden projektin päätökseen saatuaan ajateltua, että mitäs seuraavaksi? Jo liikkeelle saatua pyörää on paljon helpompi vierittää, joten sitä ei kannata pysäyttää.

Slip Dress – Nelly (here*) adlink

Pictures: Sara Vanninen