Mental Health Monday: Someton aika

DSC00098.jpg

Mitähän sitä tuli äsken luvattua, oli ensimmäinen ajatukseni, kun lähdin kävelemään Flown samppanjabaarista lauantaina kotiinpäin. Olin juuri sitoutunut kolmen viikon somettomuuten ilta- ja aamu yhdeksän välillä. Harmittelin nimittäin Veikolle sitä, että puhelin tuntuu olevan nykyään vähän liian iso osa elämää ja sen pariin saa myös hukattua monta tuntia päivässä. Hän ehdotti tällaista kokeilua meille kummallekin. Tarkoituksena olisi sitten raportoida viikkojen jälkeen, millä tavalla tämä on muuttanut arkea. 

Mietin myös sitä, pystynkö tähän ylipäätään? Osaanko jättää puhelimen rauhaan jos viestipallukoita kilahtelee ilta yhdeksän jälkeen näytölle? Voinko edes työn puolesta pitää puolta vuorokaudesta täysin somettomana? Jotenkin näiden ajatusten absurdius herätteli ainakin itseäni melko lailla. Milloin annoin tuolle alunperin soittamiseen suunnitellun vehkeelle näin paljon valtaa elämässäni? Ainakin tällä hetkellä olen innoissani tästä kokeilusta.  

Yhtenä päivänä havahduin nimittäin siihen, että olin istunut sohvalla varmaankin tunnin katsomassa Instagram, Snapchat ja Facebook-feedejä. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikkapa lukemalla kirjaa. Välillä tuntuu että mieli on senkin takia ihan ylikierroksilla, että kuva-, uutis- ja videovirta jää jotenkin rullaamaan mieleen vielä silloinkin kun selailun on lopettanut. On vaikea päästä zenimäiseen tilaan, jos puhelin hakeutuu heti käteen hiljaisella hetkellä. 

Ajattelin muutenkin vähän rajoittaa omaa puhelimen tuijotteluaikaani. Mielenkiinnolla odotan, millainen vaikutus tällä kokeilulla on esimerkiksi unenlaatuun. Jos tuntuu, että sosiaalisen median maailmassa tulee pyörittyä enemmän kuin haluaisi, tai koko ajatus 12 tunnin some-tauosta tuntuu pelottavalta, suosittelen ehdottomasti lähtemään kokeiluun mukaan.  Jos 21-09 tuntuu liian hurjalta, voi aloittaa vaikka 22-08 tauolla. 

DSC00106.jpg

 

Kommentit (12)
  1. Olen mukana kokeilussa! Jo viime viikolla aloin vakavasti miettimään, että yritän luopua iltaisin sängyssä ollessani kännykällä surfailusta. En ole vielä onnistunut… Vapaa-aikaa itselläni on arkisin vähän, klo 17/18-21. Yhdeksältä olisi tarkoitus olla nukkumassa. Tämän vuoksi oma rajoitukseni on someton aika klo 20.30-05. En koe huonona lukea blogeja aamupalaa syödessäni. Olisi mukava saada kokeilun aikana vertaistukea, koen (ikävä kyllä) kokeilun haastavana.

    1. Todellakin! Täältä piisaa vertaistukea. Mulla meni heti eilen mönkään tää, kun en saanut unta kun näin että oli tullut viestejä ja oli pakko mennä avaamaan ne. Tänään uusi yritys. Oli kyllä ihanaa viettää iltaa, kun puhelinta ei tehnyt edes mieli ottaa käteen, kun ei olisi kuitenkaan sillä voinut mitään tehdä. Jotenkin heti paljon rauhallisempi olo.  Tsemppiä kokeiluun!

      1. Minäkin eilen lueskelin blogeja sängyssä liian myöhään. Tosin luin sinun postauksesikin vasta tuolloin. Ja ikään kuin päätöstäni tukemaan nukuin tänään pommiin! Heräsin tunnin myöhässä. Hampaiden pesu ja vaatteet päälle, en myöhästynyt töistä. Tästä saikin lisämotivaatiota kokeiluun.

  2. Selina / Leijonaa mä metsästän
    15.8.2016, 17:41

    Ihanaa, vertaistukea! Hyvä kirjoitus. Sillon offlineaika-haasteen aikoihin puhelin ei tuntunut itselle niin ongelmalliselta. Nyt tuntuu.

    Nyt puhelin ja tabletti ovat vallanneet ajatteluni. En pysty edes tiskaamaan ilman, että laitan viereen jonkin sarjan pyörimään. Nukahtaminen tapahtuu sinisen valon hohteessa.

    Hyvä kysymys tähän liittyen on, että mistä tämä johtuu? Miksi en voi mennä sänkyyn ilman tablettia ja puhelinta? Jouduin myöntämään, että yritän näillä estää mieltä harhailemasta vääriin paikkoihin. En halua alkaa stressaamaan asioita ennen nukahtamista. Mutta eihän se voi olla mielellekään tervettä, jos se ei saa välillä ajautua haluamiinsa suutiin. Eihän se voi olla ok, että yritän aamusta iltaan pitää pääni kiireisenä ja viihdytettynä. ”Kiirehdi, kiirehdi, ettei aivot ehtis liikaa ahdistumaan”

    Nyt siis kokeilen vaihtaa iltaisin ”jumalakseni” ennemmin hiljaisuuden tai kirjat kuin erinäiset näytöt. Katsotaan, jos se auttaisi muutenkin rauhoittumaan ja pysähtymään helpommin. Voisi myös koittaa koiran kanssa lenkkeilyä ilman puhelinta. Going offline.

    Hmm… Ehkä kirjoitan itsekin tästä blogiin.

    1. Siiis ihan samat kelat täälläkin pyörii!! Ja oon harmitellut muutenkin sitä, että tulee nykyään luettua ihan liian vähän. Jospa tällä tavalla pääsisi taas vähän enemmän kiinni kirjallisuuteen, kun lukisi edes ennen nukkumaanmenoa aina jotain. 

      Joten todellakin, vertaistukea piisaa täältä, we can do it! 🙂 <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *