Mental Health Monday: Valkoisista valheista
Olemme moneen otteeseen nauraneet Balilla sitä, kuinka täällä ihmisillä on ihan erilaiset poliittisen korrektiuden rajat. Eräs nainen oli käynyt muutaman viikon Suomessa ja painoa oli tullut hiukan lisää. Takaisin tullessa palaute oli ollut välitön :”what happened?! Fat from the face, normal from everywhere else.” Yksi oli taas kommentoinut kaunista naista iloisesti ”Oooh, you have the ugly girl face.” Kun itse olin ensimmäisenä päivänä aivan rikki melomisesta, jota lähimmällä rannalla tulee todella paljon, totesi opas hymyillen ”Yeees, that’s because you’re bad surfer. When you are a good surfer, you won’t get tired.” Täysin paikkansapitävä kommentti, mutta myös brutaalisen rehellinen.
Osa kommenteista selittyy rajallisella sanavarastolla, mutta uskon että tässä on myös kyse täysin erilaisesta keskustelukulttuurista. Kun eräs oppaista oli selittänyt, että ei meinannut muistaa kahden leiriläisen nimiä toisistaan ja lopulta keksi muistisäännön, jossa toinen on iso kooltaan ja toinen pieni. Kun leiriläiset sanoivat, ettei tuo ole oikein soveliasta, oli hän ihan aidon kiitollinen että asiasta oli sanottu, sillä hän ei ollut tajunnut sanovansa mitään väärää.
Sosiaaliset säännöt muokkaavat paljon sitä, miten kommunikoimme ja täytyy kyllä sanoa että mielelläni otan ne pienet valheet joskus vastaan. Kun lensin tänään yöllä Balilta Brisbaneen, koin yhtäkkiä todella pahan pudotuksen koneessa. En tiedä osuiko siihen salama vai mitä, mutta en ole koskaan kokenut vastaavaa tunnetta edes Linnanmäellä. Turvavyövalot välähtivät päälle samantien ja kuulutus alkoi. Odotin rauhoittavaa ääntä joka kehottaisi pysymään rauhallisena ja toteisi vapaapudotuksen olleen vain pientä turbulenssia. Sen sijaan kuulutuksessa kerrottiin tiukan oloisesti, että ”The weather conditions are extremely bad right now, so everybody must remain seated and keep the seatbelt tightly on. It is very dangerous to stand on the plane.”.
Vaikka tässäkin oli varmasti vain totuus kerrottu sitä sen kummemmin pehmentämättä, aloin hiukan panikoimaan. Vaikka vastaavaa heilutusta ei tullut uudestaan, olin koko loppulennon pienissä pelkotiloissa ja sykkeet nousivat aina normaalin turbulenssin alkaessa. Näiden tapahtumien varjossa pohdin valkoisia valheita ja niiden oikeutusta. Onko valehteleminen aina moraalisesti väärin, jos valheen kertomisella ei ole negatiivisia vaikutuksia? Mikä teidän tuomio on? Kuuletteko mielummin asiat suoraan kuin ne ovat, vaikka se aiheuttaisikin turhaa paniikkia? Vai kuulettko mielummin pehmitetyn version?
Jumpsuit – here (ON SALE, and lots of other sale items as well) * ADLINK
Pictures: Sara Vanninen