Miksei enää ole..

... Pieniä kioskeja, josta sai ostettua irtokarkkia tyyliin "omppupalloja markalla"?

... Javan kahvilaa ja niiden salaatteja? En ole tähän päivään mennessä löytänyt mistään yhtä hyvää salaattia. 

... Spice Girlsiä? En ole päässyt lähemmäksi minkään bändin oikeaa fanitusta. Oli valokuva-albumit ja kaikki. Ja itsehän olin tietty Mel C. 

... Oopperaa (yökerhoa) ja sen legendaarista terassia? 

... JYRKIÄ? Sitä katsottiin aina videokasetti valmiina nauhurissa, jos sattuisi tulemaan joku hyvä musiikkivideo minkä halusi nauhalle. 

... Suosikkia? Bees & Honey luettiin aina heti ensimmäisenä ja mietittiin, et Dear Eki, onx normaalia ku oon 146cm/50kg?

... Vanhaa kunnon Meseä? Sydän pomppasi aina, kun huomasi että ihastus kirjautui sisään ja sitten jännättiin ihan hulluna, että aloittaako se juttelun.

... Bumtsibumia? Ihan paras lauantai-illan viihdeohjelmista. 

... Kirjekavereita joita ei ollut ikinä nähnyt? Muutenkin kirjeet ovat maailman siistein asia! Miksei niitä enää lähetetä?

Näitä muun muassa pohdin tänään aamulla, kun katsoin Netflixiä ja söin Acai-bowliani ja mietin että kumpaakaan ei ollut olemassa omassa maailmassani vielä viitisen vuotta sitten. Välillä on hauska muistella menneitä, mutta niihin aikoihin ei kannata jäädä kiinni. Aika kultaa muistot ja jossain vaiheessa tulee illuusio siitä, että ennen kaikki oli paremmin.

Tämä viikko on ollut muutenkin täynnä vanhojen aikojen muisteloita, kun kävin läpi vanhoja kuvia CD-levyiltä ja muistelimme menneitä yläaste- & lukioaikaisen poikaystävän kanssa. Tuntuu hassulta että on jo niin vanha, että voi viitata johonkin joka on tapahtunut kymmenen vuotta sitten, eikä kyseessä ole lapsuus. 

Mitä asioita teillä on ikävä menneisyydestä? 

 

Kommentit

EricaK
EricaK

Miten monta samaa!! Puhuttiin just viime viikonloppuna isoäitini kanssa vanhoista kirjekavereista. Omat jäivät matkan varrella, mutta mummi on edelleen kirjeitse yhteydessä lapsuuden ja nuoruuden saksalaisiin ystäviin.

Mulla on myös edelleen tallessa omilla nimikirjaimilla varustettu VHS-kasetti, sieltä löytyy mitäs muuta kun Jyrki Countdownin parhaat ysärihitit. Kuuntelin vastaavaa musaa nostalgiahumussa myös aamun lenkillä. Nykyään en _todellakaan_ tiedä mitään mistään musavideoista, mutta kaikki tuon ajat videot muistan elävästi edelleen esim. fiilistelin aamun lenkillä Scooterin How much is the fish?-biisiä ja sen musavideota, jossa pelataan futista parkkihallissa. Ja E-Typen love 4 real-biisiä, jossa oli jännä avaruusalusvideo, ja kaljuja naisia enkelisiivillä.

On myös ikävä niitä kaiken maailman puhallettavia kumireppuja ja tuoleja. Ja pyöriviä "väridiskopallovaloja".

Yön pikkutuntien mesettelystä puhumattakaan <3

 

Elisa Lepistö

E-type ja scooter!!!! Legendaarisia!!! Ja ah, halusin aina Daystä puhallettavan tuolin, mutta mun vanhemmat ei ikinä hyväksyny. Tyydyin puhallettaviin kehyksiin:D pahinta on, et mulla on ne EDELLEEN :D

alpogram (Ei varmistettu)

Siis ei vitsit, NIINPÄ!!! Ysäriä on aina niin hauska muistella, koska silloin eli sitä ihanaa ja huoletonta lapsuusaikaa, ja sitten taas 2000-luvun alkua, kun oli pahimmassa teini-iässä ikinä! Ai että, voi niitä aikoja...

Terveisin just eilen täytin 30, eikä vieläkään tunnu vanhalta.

Elisa Lepistö

Onneksi olkoon, vielä jälkikäteen! Ja kyllähän ne ajat on vaan jättänyt sydämeen erityisiä jälkiä <3 ja hyvä niin!

Muarit (Ei varmistettu)

Ei hitto, sinäpä se sanoit ne tärkeimmät asiat, joita on ikävä (tai joita on ihana muistella nyt jälkikäteen... :). Spaissarifanitus oli ihan megalomaanista, mesetys kans ,ja kirjekavereita oli parhaimmillaan 20, joista sitten jäi jäljelle ne tärkeimmät, joiden kanssa kirjoiteltiin vuosikaudet. Oi niitä aikoja :) Ja Suosikin Bees&amp;Honey, ei juma :D

Elisa Lepistö

Hahaha good times! Ihanaa että on sielunsisaria!! <3

Kirsi R (Ei varmistettu) http://sateinen.net/blogi/

Jos kirjekavereita on ikävä, niin ootko miettinyt kokeilevasi postcrossingia? Sen kautta siis lähetetään ja saadaan postikortteja ympäri maailmaa. Sivusto arpoo henkilöt ja saat postikortin jokaista itse lähettämääsi korttia vastaan. Oon pari korttia pistänyt menemään ja se on ihan hauskaa saada täysin tuntemattomalta ihan mistä vaan maailmankolkasta kortin!

Elisa Lepistö

En ookkaan kuullut tästä! Mutta ehkä mua kiehtoi aina se ajatus siitä että pääsi niin syvälle jonkun kanssa, josta et tietänyt että miltä se näyttää. Kortissa ei vielä kamalasti pintaa raaputeta :)

SallaH (Ei varmistettu)

Voi, just pari päivää sitten muistelin kaiholla kirjastoja joskus 10-20 vuotta sitten... Silloin pystyi lähikirjastosta lainaamaan vaikka kokonaisen kirjasarjan kaikki osat. Nykyään valikoima on kaikkialla olemattoman pieni ja tiettyjä kirjoja saa metsästää sieltä ja täältä.

Elisa Lepistö

Ahhhh, kirjastot! Tosiaan, valikoimat on tosiaan muuttuneet. Silti, maailman paras asia! :) pienenä kirjastopäivä oli paras päivä.

Outi Karita (Ei varmistettu) http://outikarita.fitfashion.fi/

Hih, mä itseasiassa kirjoitan joskus ystäville kirjeitä ja kortteja, sellaisille joita harvoin näen. Se on kivaa :)
Mä just joku aika mietein kans kuinka kivaa oli ostaa karkkia kioskilta, tota markalla ja tota....
Kun pidettiin miehen kanssa yhteiset kolmekymppiset pari vuotta sitten niin meillä oli "slämäri", sellainen vihko jossa oli joka aukeamalla joku kysymys, yläasteella kiersi luokassa ja nyt aikuisina meidän juhlissa pöydässä. Niin ja etusivulle laitettiin oma nimi jonka perään joku merkki, jota käytettiin vastausten perässä :D

Elisa Lepistö

SLÄMY!!! Vitsi miten hauskoja ne oli! Taitaa olla edelleen jotain tallella. Luokan top 5 tytöt ja pojat :DD

Kommentoi