Mitä bloggaaminen on opettanut neljässä vuodessa?

Blogini täyttää tänään 4 vuotta! Ihan herkistyn, kun mietin mitä kaikkea se on antanut minulle vuosien varrella. Monia kultaakin kalliimpia ihmissuhteita, sosiaalisia taitoja ja rutkasti itsevarmuutta, paikan pohtia kaikkea maan ja taivaan väliltä täydellisestä kynsilakan sävystä elämän tarkoitukseen, ja hurjan paljon avaramman maailmankuvan fiksujen kommenttienne ansiosta. 

Päätinkin listata muutamia asioita, joita bloggaaminen on minulle opettanut:

Kun et tunne ketään huoneesta, hymyile reippaasti kaikille ja esittäydy ensimmäiselle joka vastaa hymyysi.

Kun sinulla on unelma, sano se ääneen toistuvasti ja uskalla pyytää apua myös muilta ihmisiltä.

Jos haluaa olla jossain hyvä, pitää sietää sitä että on siinä mahdollisesti tosi kauan huono, kunnes jonain päivänä onkin hyvä.

Yrittäminen on joskus tositosi vaikeaa, mutta yhtälailla tositosi palkitsevaa.

Väittelyn ei tarvitse päättyä konsensukseen, vaan parasta se on silloin kun kummankin osapuolen ajatusmaailma avartuu sen seurauksena.

Vaikka joskus tuntuu että olet yksin jonkun ajatuskiemuran kanssa, pohtii yllättävän moni samaan aikaan ihan samoja juttuja.

Vaikka olisit millainen, et kuitenkaan pysty miellyttämään kaikkia. Sen takia on erityisen tärkeää tehdä asioita niin, että on itse niihin tyytyväinen. 

Jos suhtautuu kritiikkiin mielenkiinnolla, voi oppimiskäyrä olla hyvinkin jyrkkä. 

Kiitokset teille kaikille viisaille lukijoille, ketkä käytte täällä vierailemassa, kirjoittelette kommentteja, snäppäilette, mailaatte ja tulette vetämään hihasta kaupungilla. Ilman teitä ei tässä hommassa olisi mitään järkeä. <3

Pictures: Sara Vanninen