Oma hyvinvointi tutkiskelun alla

Minua on aina kiehtonut kaikki se, miten kroppamme toimii ja innokkaana tutkin aina esimerkiksi verikokeitteni tuloksia. Tällä kertaa minulla mitattiin sydämen sykevälivaihteluita 3 päivän ajan. Tarkoituksena oli tarkastella sitä, miten vartaloni palautuu liikunnasta, stressistä ja miten ylipäänsä voimavarani ovat käytössä päivän aikana. Mittauksen ajaksi sain Wellnessfactoryltä laitteen, joka kiinnitettiin kahdella tarralla kehooni. Se ei oikeastaan tuntunut miltään ja melko nopeasti koko laitteen unohti. 

 

Päätin kirjoittaa aiheesta, vaikka se melko henkilökohtainen onkin. Tämä kuitenkin avasi paljon omia silmiäni hyvinvoinnin suhteen ja ehkäpä joku muukin haluaa tehdä itselleen tällaisen kartoituksen. Ulkopuolelta on nimittäin helppo nähdä, kun joku on melkein burn-outin partaalla. Itse sen usein huomaa vasta kun on liian myöhäistä.

 

Valitsin sellaiset päivät mittaukseen, jolloin tiesin kroppani joutuvan suhteellisen koville. Minulla oli ensin 10 tunnin työpäivä, joka päättyi vasta klo 22 ja seuraavana aamuna herätyskello soi jo viiden jälkeen. Rankkaa, mutta ei suinkaan mitenkään epätavallista vuorotyöläiselle. Stressireaktioon ja stressin sietoon vaikuttaa paljon, onko levännyt hyvin. Kaikki varmaan ovat joskus huomanneet, kuinka väsyneenä kaikki pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat elämää suuremmilta. 

 

Eilen tapasin sitten Suvi-Tuulin Helinin Wellnessfactorystä uudestaan. Oli aika kuulla mittauksen tuloksista. Vaikka koin ensimmäisten kahden päivän aikana itseni tavallista stressaantuneemmaksi, oli tulokset silti todella yllättävät. Punaiset pylväät ovat stressiä, siniset liikuntaa ja turkoosit palautumista. Sininen ohut viiva näyttää sykettä. Tältä kolmen päivän käyräni näyttivät.

 

Minulla näyttäisi olevan siis todella korkeat stressitasot jokaisena päivänä, jopa viimeisenä päivänä jolloin koin itse olevani todella rentoutunut. Kuulemma samanlaisia punaisia käyriä näkyy keski-ikäisillä toimitusjohtajilla. Tällaisia ei suinkaan pitäisi näkyä 24-vuotiaalla opiskelijalla. 

 

Toinen huolestuttava asia on se, että palautumista ei ole päivän aikana ollenkaan. Ainoa palautuminen, mitä minulla tapahtuu, on yöllä. Siinäkin on merkillistä se, että vaikka olen mennyt nukkumaan esimerkiksi ensimmäisenä yönä ennen kahtatoista, palautuminen alkaa vasta klo 01 jälkeen. 

 

”Kun illalla tehdään töitä, elimistö jää helposti ”työmoodiin” eikä elimistön rentoutuminen pääse alkamaan halutulla tavalla. ” Suvi-Tuuli kertoo. Uskon, että tämä on monilla iltavuorolaisilla ongelmana. Tämä taas johtaa siihen, että yön aikana tapahtuva palautuminen on huonoa. Omalla kohdallani palautumisen laatu oli todella hyvää, se vain alkoi aivan liian myöhään. Suvi-Tuuli ehdotti korvatulppien kokeilua nukkuessa. Joillain se blokkaa äänien lisäksi myös vaeltavat ajatukset. Aion kokeilla tätä ehdottomasti.

 

Mitatut tulokset antavat tarkan ja luotettavan kuvan siitä, kuinka paljon stressiä ja palautumista päivän aikana on koettu. Tuloksista ei kuitenkaan näe, onko koettu stressi positiivista vai negatiivista. Laitoin kuitenkin itse päivän mittaan ylös omia fiiliksiä ja tiedän, että suurin osa oli negatiivista stressiä.

Aika hurjalta näyttää tuo ”pisin palauttava jakso oli 0 min.”

Se mikä yllätti, oli omien ”rentoutumishetkien” näkyminen stressinä. Koska tämänhetkinen työni on sellaista koneella istumista ja olen ns. suorittava työntekijä, kaipaan vastapainoksi vapaa-ajallani jotain luovaa puuhaa. Kuitenkin parin tunnin piirustussessio, musisointi tai jopa mielenkiintoiset keskustelut, näkyvät stressitilana. Minun pitäisi siis malttaa päivän aikana pyhittää tietty aika esimerkiksi meditoimiseen. 

 

On nimittäin tärkeää, että työssä aiheutuneen kuormituksen jälkeen voimavarat pääsevät palautumaan. Vapaa-ajalla on suuri merkitys myös työssä jaksamisen kannalta. Luulin tekeväni kaiken ”oikein” tässä, mutta oikeastaan vain kulutin itseäni enemmän tällä tavalla. ”Hyväkin” stressi on pidemmässä juoksussa huonoa. Jos omat voimavarat eivät ehdi palautua päivän tai yön aikana, niinkuin minulla ei näyttänyt tapahtuvan, polttaa kynttilää helposti kummastakin päästä.

 

Voimavarojen pitäisi mennä U- käyrän muodossa. Niiden pitäisi olla siis tapissaan aamulla, kulua päivän mittaan ja palautua taas samalle tasolle viimeistään yön aikana. Omalla kohdallani kaavio näytti surulliselta porraskaaviolta. Ikinä ei voimavarat yltäneet siihen asti, missä ne oli edellisenä päivänä olleet. Kaikki voi arvata mihin tämä johtaisi pidemmässä juoksussa.

 

Analyysin jälkeen juttelimme siitä, mitä muutoksia voin tehdä, jotta voisin jatkossa paremmin. Aion nyt tehdä kalenteriini rutkasti lisää vapaa-aikaa. Yritän priorisoida asioita ja jättää kaikki ei-niin-tärkeä pois. Varaan aikaa myös muunlaiselle liikunnalle, kuin kovasykkeiselle tehotreenille. Pyrin siis lisäämään reippaita kävelylenkkejä ja muuta peruskuntoa kohottavaa liikuntaa.

Kommentit (22)
  1. Onkohan tuollainen testi kuinka älyttömän kallis ??

  2. Todella mielenkiintoinen postaus, kiitos siitä! Itse olen helposti stressaantuva luonne, ja pyrin rentoutumaan kovasykkeisen urheilun parissa, joten olisi mielenkiintoista nähdä millaiset käyräni olisivat… 😮 Joskus sitä muuten stressaa työpäivän jälkeenkin vielä, vaikkei sitä aina itse tajua.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *